Äidinmaito – Luxus eliksiiri!

Eliksiiri, ihmelääke, -aine, elämänneste.

Nuorimmaisemme ollessa nyt noin 1,5-vuotias
minua on jo puolisen vuotta pommitettu
kysymyksillä kuten:
”VIELÄKÖ sä imetät?” ja
”Meinaatko sä KAUAN vielä imettää?”
Ei siinä mitään, kysymykset ja vuoropuhelu
ovat aina tervetulleita, mutta…
useat kysymyksenasettelut, äänenpainot ja asennoituminen
kysymyksen vastaukseen ovat olleet yllättävän
negatiivislatautuneita ja neuvopainoisia.
Minä olen Naturella, totta kai imetän ja silmissäni
pitkä imetys tarjoaa ainoastaan etuja sekä äidille
että lapselle, pientä riippuvaisuutta lukuun ottamatta.

Miksi olenkaan valinnut imetyspolun?
Päätin tarkemmin miettiä, etsiä ja suihkauttaa tietoa.
Aina ei imetys jostain syystä onnistu.
En puutu siihen, että oletko sinä imettänyt, imetätkö
tai tuletko imettämään.

Kuten vauvat, lapset ja äitiys ovat lähellä sydäntäni,
niin koen myös sydämenasiakseni imetyksen.
Mielestäni sen merkitys sekä äidin ja lapsen
nykyhetkessä että tulevaisuudessa on mittaamattoman
arvokas ja (myöhemmin) korvaamaton.

Äidinmaito jos mikä on superfoodia ja
aitoa lähiruokaa!

Paljon enemmän kuin vain maitoa.
Ilmaista, helppoa ja luonnollista!
Aina mukana, kun äitikin!
Ei säilytys- tai säilyvyysongelmaa!


Luxusta, jota rahalla ei niin vaan pysty ostaa,
ainakaan helposti, tuoretta tai edullisesti, vaikka
kuinka haluaisi – vähän niin kuin terveyskin.
Imetys on mielestäni yksi parhaista asioista
mitä äiti voi lapsensa (ei vain vauvaikäisen) ja
oman terveytensä eteen luonnollisesti tehdä.

Imetyksen ja äidinmaidon on tutkittu olevan monella
tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle.
Äidinmaito ei ainoastaan vastaa lapsen
nälän tai janon tarpeeseen.

Äidinmaidon sisältämät vasta-aineet lisäävät
lapsen vastustuskykyä monille taudeille
ja maito sisältää kaikki tarpeelliset
perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa
muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys
edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä.
Lapset saavat imetystilanteessa samalla hyväksyvän
läsnäolon hetken: rakkautta, läheisyyttä,
vuorovaikutusta ja katsekontaktia. Yhteisen pyhän hetken.
Rentoutusta: lohtua, tyyntymistä ja turvallista
uneen nukahtamista.
Sorminäppäryyttäkin voi kertyä esim. äidin toista
nänniä ihokosketuksessa näpräillessä.

Lasten kehitys ja immuniteetti vahvistuu:
Lapset tarvitsevat maidon sisältöä
kasvuun, suoliston ja immuunisysteemin
kehityksen tueksi sekä mahdollisesta
sairaudesta parantumiseen.
Kun sairas lapsi imee äidin nänniä,
keho saa viestejä, että millaisia suoja-aineita
sen tulisi tuottaa ja seuraavan kerran
lapsi saa mukanaan tarpeen mukaisesti
muokkaantunutta maitoa.
Eli paitsi ruoka myös lääke!
Miten viisaasti rakennettu kokonaisuus kehomme onkaan.

Imetyksellä on merkitystä myös purennan kehityksen
kannalta. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin
professori Juha Varrelan mukaan
lyhyt imetys lisää purentavirheiden riskiä.

”Tutkimusten mukaan lyhyempi rintaruokinta
altistaa lapsen ristipurennalle ja distaalipurennalle
(jossa alahammaskaari sijaitsee ylähammaskaareen
nähden takana). Purennan kehityksen kannalta
imetystä tulisi jatkaa ainakin vuoden ikään saakka”,
Varrela on todennut.

Lisäksi rintamaito mm. auttaa silmätulehdukseen,
haavan paranemisessa sekä
tukkoisen nenän avaamiseen.

Imeminen on pikkulapsen tarve, ei paha tapa.
Hyvin luontaisena välineenä siinä toimii äidin nänni.
Imemistarpeen tyydytys imeväisvaiheessa estää
jatkohaasteita.
Erään tutkimuksen mukaan isona peukaloaan
imevät lapset ovat usein pulloruokittuja tai kellon
mukaan imetettyjä. Yhteinen piirre kaikille peukalonimijöille
oli tutkimuksen mukaan se,
että heidät oli jätetty nukahtamaan ilman imemistä.
(Lähde: Lapsen Luonnonmukainen Hoito -kirja)

Äidille imetyksen etuja ovat mm.
se helpottaa synnytyksestä palautumisesta,
pidentää seuraavan ovulaation alkamista,
ja alentaa tiettyihin syöpiin ja
sairauksiin altistumistodennäköisyyttä.
Pitkä imetys pienentää ainakin
kohdun runko-osan syövän ja rintasyövän
riskin lisäksi myös äidin diabetesriskiä.
Sekä tukee parempia unia ja mielenterveyttä.
Huikeaa, eikö totta!

WHO ja American Academic of Pediatrics
suosittelevat suosittelevat vahvasti
täysimetystä vauvan ensimmäisten
6 kk ajan. Suomen THL 4-6 kk ikään saakka.
Monesti esille on nostettu, että
totuttelemalla vauva jo pienestä pitäen eri ruokiin,
voi ehkäistä allergioiden kehittymistä.
On kuitenkin olemassa myös tutkimuksia, jotka
osoittavat, että odottamalla siihen asti, kun vauva
on 6 kk vanha ja kypsempi syömään, voisikin
todennäköisimmin välttää ruoka-aineallergioita
ja muita riskejä.

Miten huomata, 6 kuukauden iän lisäksi, että vauva
on kypsä aloittamaan syömään ruokia?
Vauva istuu hyvin ilman tukea.
Ruoka kiinnostaa vauvaa ja hän osaa
jauhaa suullaan. Vauvalla ei ole enää kielellä
ulostyöntörefleksiä, jolla tunkea ruoka ulos
suusta automaattisesti. Vauvalla alkaa olla
pinsettiote hallussa ja hän alkaa nostella
asioita pinsettiotteella.

Oletko koskaan tarkemmin miettinyt,
että mitä rintamaito sisältää?
Entä korvike? Tässä valaiseva kuva. 

Yleinen uskomus on, että yöimetys tuhoaa
lapsen hampaat. Kuitenkaan näyttöä siitä ei ole.
Äidinmaito ei pyöri ympäri suuta imetyksen aikana, vaan
se valuu suoraan kohti vauvan kurkkua ja nielaistuu.
Äidin maito vahvistaa hampaita ja ei aiheuta
kariesmahdollisuutta, ellei samaan aikaan
syömisellä ole joku toinen, runsaasti sokeria sisältävä
hiilihydraattilähde.
(The Womanly Art of Breastfeeding, 8th Edition
and Breastfeeding and Infant Caries: No Connection
by Brian Palmer, D.D.S)

Usein tunnutaan unohtavan, että
rintamaito on ensimmäisen vuoden
ajan lapsen tärkein ravinto.
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein
taaperoimetykseksi.
Tiesitkö, että WHO suosittaa imetystä
2 vuoden ikään asti.

Aiemmin mainittujen syiden lisäksi
miksi imettää vielä taaperoa?

Koska 12-23 kk. ikäiselle 443 ml
äidinmaitoa kattaa:
-29% lapsen energiatarpeesta
-43 % proteiinin tarpeesta
-36 % kalsiumin tarpeesta
-75 % A-vitamiinin tarpeesta
-76 % folaatin tarpeesta
-94 % B12-vitamiinin tarpeesta
-60 % C-vitamiinin tarpeesta

(Lähde: Dowey, KG (2001), Nutrition,
growth and complementary feeding of
the breastfeed infant.Pediatr clin North Am)

Imetyksen pidempi kesto suojaa lasta liialliselta
painonnousulta kahden ensimmäisen
elinvuoden aikana. Johanna Mäkelä,
väitöstutkimus 2015, Yle uutiset linkki.

Uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella
lasten suolisto ja aivot jatkavat kehitystään
hyvinkin lapsen kolmannen ikävuoden puolelle
ja rintaruokinta tänä aikana olisi oleellista
lapsen aivojen ja suoliston kehitykselle.
(Emily Wade, The case for breastfeeding toddlers,
21.4.2017, linkki )

Kädellisistä kauiten imettävät
orankinaaraat. He imettävät
poikastaan yli kahdeksanvuotiaiksi asti!
Luonnossa lehmä imettäisi vasikkaa
useiden kuukausien ajan ja vieroittaisi
vähitellen…
Mitä nestemäistä kultaa pienen lapsen
omaavat ihmis-ja eläinäidit kantavatkaan
mukanaan!

Ulkomailla äidinmaitoa on myynnissä
todella huikeilla summilla. Satuin näkemään
parisen vuotta sitten mielenkiintoisen ja
ajatuksia herättävän tv-ohjelman. Siinä esiteltiin
ainakin: toisen lasta imettäviä äitejä, yksi
eturauhassyövän hallinnassa menestyksekkäästi
pitämiseksi äidinmaitoa päivittäin nauttiva herra
sekä ”tyhjästä” äidinmaidon virtaamisen
stimuloinut äiti.

Sinulla on oikeus,
äitinä vieläpä etuoikeus
sekä samalla myös
vapaus imettää, juuri niin paljon

ja kauan kuin haluat!

Äidinmaito hyödyttää aina sekä
sisäisesti että ulkoisesti
minkä ikäistä tahansa!

Upeaa naistenpäivää, imetyksellä tai ilman!


Hyödyllisiä linkkejä:

*Apua ja tukea imetykseen tarjoaa Imetyksen tuki ry, linkki

*Kultainen Sulka, Pamfletti imetyksestä, 16.7.2018, linkki

*Potilaan lääkärilehti 17.8.2017, Imetys suojaa kohdun runko-osan syövältä, linkki.

*Vauva.fi, Tee se itse superfood, 21.10.2016, linkki.

*Science Daily, 8.5.2017, linkki.
”Did you know…. 30% of beneficial bacteria in a baby’s gut comes directly from mother’s milk. 10% comes from skin on the mother’s breast.”

*Greenmedinfo, rintaruokinta tutkimukset 117 kpl, linkki.

*Bebesinfo, Äidinmaito artikkeli, linkki.

*Yle: Suomi on imetyksessä Pohjoismaiden pohjimmaisia,
18.10.2011, linkki.
Toivottavasti tämä tilanne olisi korjaantunut!

*Yle 12.10.2012: Vauvojen lyhyt imetysaika huolestuttaa kätilöitä.
Linkki

*Babyidea, Imetykseen liittyvät myytit ja harhaluulot, linkki
sekä linkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.