Kouluruoka: hyvis vai pahis?
5.6.2019
Kouluruoka. Aihe, joka aika ajoin nostaa päätään ja nousee keskusteluun,
tai pitäisikö sanoa kiivasteluun, puolin sun toisin.
Asiaan tutustuminen tuli ajankohtaiseksi, kun mielenkiinnosta
halusin katsastaa ensin puistoruokalistoja, sitten päiväkotien
ja oppilaitostenkin ruokalistoja tarkkojen raaka-aineiden osalta.
Kunniota. Kunnioitan.
Korostan, että tietenkin on lähtökohtaisesti loistavaa, että niin sanotusti
ilmaisia ruokailuja niin esikoulun, koulun kuin joillain paikkakunnilla
puistoruokailunkin osalta järjestetään! Sehän on maailmanlaajuisesti
poikkeuksellistakin, vain Suomessa ja Ruotsissa on ilmainen kouluruokailu.
Oheinen juttu kertoo siitä, että miten ruokailu on järjestetty meillä ja muualla.
Pinnistelen ja ponnistelen…
No en edes oikeastaan, juttu on selvä.
EN vaan VOI olla tarttumatta tähän:
ruokalistalla olevien ruokien ainesosasisältö!! Haloo!
Tiedätkö sinä?
Veikkaan, että valtaosa ei varmaan helposti törmää ja lue ruokalistan ruokien tuoteselosteita koskaan, ellei sitten omalla lapsella satu olla erityisruokavalio.
Sitä ei vaan helposti tule edes ajatelleeksi.
Inhimillistä.
Se, että jotain järjestetään, sen saa ilmaiseksi, helpolla,
automaattisesti, ja kun ne muutkin….
peittoaako se helposti sen, että ei tarvitse itse
perehdytä asiaan? Asiassa kuin asiassa?
Luotetaan täysin joidenkin muiden asiantuntevuuteen,
hyväntahtoisuuteen ja päätöksiin?
Ns. kovalla luottamuksella ”ostetaan/saadaan sika säkissä”.
Ei katsota sen kummemmin perään, että mitä saadaankaan?
Maksetaanhan siitä kuitenkin verorahoina…
ja kenties lasten terveydellä…
Toisaalta käytetäänkö ihmisten luottamusta ja kiirettä
(muiden, ns. tärkeämpien asioiden kanssa) sokeasti hyväksi?
Helsingin, Vantaan ja Keravan leikkipuistoruokien
ainesosalistaa ei löydy netistä, eikä myöskään helposti
yhteystietoja keneltä kysyä. Miksi?
Tuusulan leikkipuistoruokailun ruokalistan aineosineen
sen sijaan onnistuin löytämään.
Tämä ruokalista on siis poikkeuksellinen yksityiskohtaisuudellaan.
Pisteet ja kiitos siitä.
MUTTA. Mä en nyt selvästi ymmärrä jotain.
Kotitekoinen lohikiusaus olisi:
Lohi, peruna, kerma, voi, suola, pippuri, 6 raaka-ainetta.
Versus tämä ainutlaatuinen cocktail, useita kymmeniä aineita
sisältävä versio, jonka joukossa mm. glukoosisiirappia.
Lohikiusaus (L,G) Sisältää: peruna, KIRJOLOHI ( Oncorhynchus mykiss), askorbiininhappo E300. Alkuperämaa Suomi. vesi, KIRNUMAITO, kasviöljyt (rypsi ja palmu), muunnettu tärkkelys, emulgointiaine (rasvahappojen mono-ja diglyseridit(kasvirasvapohjainen)), stabilointiaineet (metyyliselluloosa, guargumi), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatti, sitruunahappo), laktaasientsyymi, aromi, muunnettu tärkkelys, auringonkukkaöljy, glukoosisiirappi, suola, maltodekstriini, hedelmäsokeri, sakeuttamisaine (guarkumi, ksantaanikumi), sipulijauhe, juuripersilja, kurkuma, aromit, laakerinlehti, suola, maltodekstriini, KALAJAUHE (turska), perunatärkkelys, sipulijauhe, auringonkukkaöljy, lipstikanjuuri, palsternakkajauhe, aromi, valkosipuli, sitruunamehujauhe. Saattaa sisältää pieniä määriä nilviäisiä ja äyriäisiä, sitruunatäysmehutiiviste, sokeri, säilöntäaine (E 202), mustapippuri, happo (sitruunahappo), sipuli, sokeri, sitruunamehujauhe, kurkuma, tilli.
Karamellisoitu sokerisiirappi loistaa jauhelihakeitossa,
kreikkalaisessa jauhelihavuoassa, makaronipadassa,
jauhelihakastikkeessa, kinkkukiusauksessa ja
jauhelihalasagnetessa.
Jos ei sokerisiirappia, niin lähes kaikissa muissa vaihtoehdoissa
onkin sitten joko sokeria, hedelmäsokeria, glukoosia, glukoosisiirappia
tai dekstroosia! Ja kyse on siis edelleen suolaisista pääruuista.
Ei liene ihme, että koulujen suosituimpia ruokia ovat erilaiset
pasta/perunajauheliharuuat, kun niissä onkin lisättyä
makeutta mukana. Makunystyrät totutetaan makeaan
salakavalasti joka aterialla.
Ei ihme jos hampaatkin kärsivät!
Ruokalistaa tutkiessa välillä herää kysymys, että minkä näistä ainesosista
voimalla lapsen pitäisi niinku kasvaa,
voida hyvin, olla energiaa (normimäärä ei hyper-yliaktiivista)?
Entä missäköhän muissa päiväkodeissa tai opinahjoissa on jaossa
samansisältöisiä ruokia?
Ruuan sisältö ja laatu vaikuttaa varmasti rauhaan ja
viihtyvyyteen luokassa ja loppu viimein myös oppimistuloksiin.
Välillä ihmetellään radikaaleja eroja eri alueiden/koulujen
koulumenestyksessä.
Mitä jos risut tai ruusut kuuluisivatkin kunnan ruokahuollon
päättäjille ja keittiön sopan sekoittajalle?
Pysähdy.
Kouluruokailun tavoitteinahan on yleensä edistää oppilaan tai
opiskelijan terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja.
Kuinka hyvin nykyään käytetyillä raaka-aineilla
päästään tavoitteeseen?
Parecon Finland, Taloussanomat,
Kouluruoka pumpattu täyteen lisäaineita, LUE!
Keskity.
Tämän aihealueen keskusteluissa vedetään AINA takataskusta
kiittämättömyyskortti. Ja se, että kaikissa maissa ei ole
kouluruokailua ollenkaan. Että parempi tämäkin, kun ei mitään.
Ja että onhan näitä ennenkin syöty.
Tuskin.
Ennen ei ole edes ollut olemassa tuollaisia raaka-aineseoksia ja
-muunnoksia kun nykyään on.
Sokerikulööriä, muunnettuja tärkkelyksiä sun muita, joiden
pitkäaikaisvaikutuksista ja ns. sekakäytöstä, eritoten vielä lasten
kehittyvässä elimistössä,
ei ole olemassa puolueetonta ja pidemmän aikavälin tutkimusdataa.
Ovatko lapsemme ilmaisia koekaniineita?
Kun kuitenkin useista käytetyistä ainesosista tiedetään, että
ne aiheuttavat monille mm. vatsavaivoja, yliherkkyyksiä ja allergiaa.
Kuuntele.
Karuksi faktaksi on muovautunut se, että nykyään,
periaatteessa kehittyneestä
(on ruokaa, puhdasta juomavettä, saniteettihuolto, terveydenhoito) yhteiskunnastamme huolimatta, lapsemme ovat sairaampia ja moniongelmaisimpia kuin koskaan.
Esimerkiksi atooppinen ihottuma, ADHD, migreeni, allergiat,
suolisto-oireilut, diabetes, sekä syöpä, lisääntyvät silmissä.
Kaikenlaiset epämääräiset ja selittämättömät
sairaudet piirittävät. Sellaiset kivistykset, joita ei välttämättä
edes tutkita tai niihin löydetä syytä,
mutta lääke vaikuttaa löytyvän kuitenkin aina.
Minkä asioiden yhteisvaikutusta ne kaikki ovat?
Voitaisiinko niitä arjessa yrittää hidastaa/estää jotenkin?
Pienin, helpoin, terveellisin, toimivin, edullisin ja
kauaskantoisin toimin?
Vai, yritetäänkö vain taas
A) vaientaa ja mustamaalata sanansaattaja
B) kieltää ja haudata ongelma
C) lääkitä oireita?
Suostuttaisiinko sittenkin nöyrällä kiinnostuksella katsoa aihetta
silmiin ja etsiä mahdollisia syitä/aiheuttajia laaja-alaisesti
yhteisrintamana?
Olisi mielenkiintoista tietää, että jos jokainen lapsi maksaisi
1 e lisää/pvä suoraan omasta taskustaan, niin miten se
parantaisi ruokasisältöä?
Kuka vaikuttaa voittavan muutoin lopulta jälleen; erilaiset teollisuudenalat,
loppu viimein lääketeollisuus ja sananmukaisesti pienen ihmisen
kustannuksella? Eikä vain terveyden vaan myös rahakukkaron
ja elinvoimaisen elämän.
Lääkäri Antti Heikkilä on kirjoittanut aiheesta jo vuonna 2015
”Lastenruoka” -otsikolla olevan tekstin, joka kannattaa lukaista.
Käy vuoropuhelua.
On mielestäni kaukana hifistelystä:
Jos kaikki sokerijohdannaiset jätettäisiin pois, suolaisista pääruuista.
Jos perunaruokaan toivoisi raaka-aineeksi oikeaa perunaa
jonkun korvikkeen sijaan. Tai lihapulliin ja nakkeihin lihaa.
Jos vaatisi nitriitittömiä lihavalmisteita.
Jos valmistettaisiin väriaineetonta ruokaa.
Jos ruoka olisi karrageenitöntä ja natriumbentsoaatitonta.
Jos ruoka olisi helposti tunnistettavissa olevaa edustamakseen
ruokalajiksi.
Eli jos ruoka olisi ruokaa, eikä mitään korvikeruokaa,
eihän nyt missään sodassa olla.
Kouluruoka, eskariruoka, puistoruoka, päiväkotiruoka, tai vanhusten
ja sairaalaruoka (uskaltaako edes ajatella ja tutkia)…
Hyvin pitkälti samantapaisia.
Eihän sitä pakko ole tietenkään kenenkään syödä, aina voi ottaa omat eväät.
Kuten Antti Heikkilä purkautuu: Iltasanomat, 4.10.2013
”Ehdotukseni äideille. Ruvetkaa kapinaan ja tehkää eväät lapsille
ja suhtautukaa halveksien moiseen fasismiin. Vain juntti syö moskaa.”
Mutta silti, come on.
Näillä sisällöillä ei ole mielestäni paljon kehuskelemista sillä,
että meilläpä on suomessa ilmainen kouluruokailu!
Tiedän, kaikkialla suomessa ei varmasti ja onneksi ole sama juttu;
on eri laitoskeittiöt/toimittajat, jes.
Steiner päiväkodeissa ja -kouluissa on usein
jopa oma luomu- ja kasvispainotteinen keittiönsä. Hurraa!
Herätys.
Se ei ole vain yksi poikkeuskerta, viikko tai kuukausi.
Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää.
Jos lasketaan esikoulusta 9.luokalle asti, niin
työpäiviä tulee laskujeni mukaan 1900.
Lisäksi mahdolliset päiväkotivuodet.
Ja millaisia lisiä kehon ”kakkuun” tuovat
normaalit koti- ja ulkona syömiset?
Välillä sitä kotona ihmetellään iltaisin,
kun pikku-Kalle on niin väsynyt tai nälkäinen tai hervottomalla
päällä. Ensikysymys voisikin olla, että onko/mitä hän on
syönyt/juonut päivän aikana?
Mietiskelen huvituksekseni, että pitäisikö lihapullat nimisuojata siten,
että vain sellaisia, joissa on lihaa esim. 70% saisi kutsua lihapulliksi,
muuten ne olisivat tärkkelyspullia tai jotain mutanttipulleroita?
Toimisiko hyvänä lisävaihtoehtoruokana päivittäin esim.
vihannes & hedelmä & ripaus siemeniä ja pähkinöitä (ja/tai joku muu)?
Näissä säilyvyyskään ei olisi niin iso ongelma.
Autoihinsakin osa ihmisistä valitsee tankattavaksi laadukkaampaa
polttoainetta, miksei sitten itseen, saatikka omiin lapsiin?
Kun riippuen oppilaiden iästä ja kunnasta pahimmillaan
60 prosenttiakin oppilaista jättää kouluruuan syömättä,
voi mielestäni kysyä, että missä vika? Onko niin, että lasten kehot
eivät ole tottuneet ihmeellisiin ruoka-ainecocktaileihin, eikä
ruoka vaan tipu?
Ruokaahan lähtökohtaisesti kuitenkin kai valmistetaan
kaikille (menekkiarvion mukaan)…
eli osa ruuasta menee kylmästi hukkaan?…
Eräs juttu kouluruoka-aiheesta:
Iltalehti 13.2.2013
Asiantuntija: Kouluruoka voi olla luokattoman huonoa:
Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo:
” – Olen samaa mieltä oppilaiden kanssa. Kouluruoka voi
pahimmillaan olla kammottavaa, ylikypsää mössöä.”
Vähintä mitä SINÄ voit mielestäni tehdä on
edes tutustua lastesi
ruokalistan ainesosasisältöön.
Esimerkiksi: Palvelukeskus, Aromi Food Service, Helsinki.
Se voi vaatia hieman salapoliisityötä, mutta olisihan
se nyt mielenkiintoista edes tietää, vai?
Ja lopuksi.
Suomessa on varmasti maailman paras kouluruoka,
vähintäänkin maailman paras ilmainen sellainen,
varmasti joissain yksiköissä, ja
ainakin ajatuksen tasolla;
mielikuvissa ja toiveissa.
Jospa se sieltä myös lipuisi todellisuuteenkin?
Ainakin tietoisuuteen ensin koko asia.
no …nuo on valmisruokia…ei ne keittiöllä ala valmistaan tollasella ainesosaluettelolla…kyseessä on siis valmiiksi ostettu perunamuusi tai lohikiusaus joka voidaan sitten lämmittää keittiöllä.
Hei Miika,
Kiitoksia kommentistasi! Olet varmasti oikeassa, olenkin kuullut tuosta lämmitys periaatteesta. Tämä on kuitenkin ajatuksia herättävä case mielestäni kokonaisuudessaan. Aurinkoisia kesäpäiviä!
Sitä valmiiksi sekoitettua mössöähän se päiväkoti- ja kouluruoka nykyisin on. Pakastetta, joka lämmitetään paikanpäällä. Ihmettelen, miksi vanhemmat eivät puutu asiaan. Jos noilla sekoituksilla ei sairastu, niin ei sitten millään.
Aurinkoinen tervehdys Tuulikki! Kiitos, oli mukava lukea kommenttisi, vaikka asia onkin kurja. Pahoittelut, että vastaan vasta nyt. Uskon, että asiaan ollaan yleisesti pikku hiljaa heräämässä, tietoisuus ja kiinnostus lisääntyvät, ja kaikki kääntyy vielä paremmaksi joku päivä. Toivotaan ainakin yhdessä kovasti niin, ja tehdään tekoja sen eteen. 🙂
Minkähälaista tuo kirnumaito lienee?
Hei Enok! Kiitos hyvästä kysymyksestäsi ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. 🙂 Ymmärtääkseni hapattamattomasta kermasta valmistetaan voita, jonka sivutuotteena syntyy kirnumaitoa. (Vertaa: Hapatteella tehdyn voin sivutuotteena syntyy kirnupiimää.)
Voin valmistuksessa syntyvää kirnumaitoa voi käyttää ruoanlaitossa ja esimerkiksi vohveli- tai lettutaikinassa.
Hei!
Aiheesta on laitettu 24.6.2019 vireille kansalaisaloite:
“Puhdasta ja ravinteikasta laitosruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vanhustenhoitoon sekä kotipalveluun”
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4744?fbclid=IwAR1SN29aORWZgG_tm9Cv9ZmyRRBv_eF436jF611YChZ_GglGJ7kRxdUAN_w
Käyhään kurkkaamassa ja mahdollisesti allekirjoittamassa!
Hei! Tässä vielä tuo tekstissä linkkinä oleva puistoruokailulista näkyville tähänkin:
Tuusulan kunta, Ruokapalvelut, Puistoruokailu kesä 2019 Ruokalista
3.6 –20.6.2019
Maanantai 3.6
Jauhelihakeitto (L,M,G)Sisältää:jauhettu suomalainen naudanliha, jodioitu suola,vesi, peruna,porkkana, lanttu, purjo, palsternakka,maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute),maustepippuri, persilja, paakkuuntumisenestoaine (E 536)
Tiistai 4.6 Broilerpastavuoka (L)Sisältää:täysjyvädurumVEHNÄjauho, durumVEHNÄjauho, vesi, sipuli, porkkana, paprika, suomalainen broilerinliha, jodioitu suola, maltodekstriini, aromit, sipulijauhe, perunatärkkelys, kananrasva, kananliha, palsternakkajauhe, sienimehutiiviste, valkosipuli, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), korianteri, kurkuma, sarviapila, cayennepippuri, juustokumina, fenkoli, mustapippuri, KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), ruohosipuli
Keskiviikko 5.6 Kreikkalainen jauhelihavuoka (L, G)Sisältää:peruna, jauhettu suomalainen naudanliha, jodioitu suola, muunnettu vahamaissitärkkelys, sipuli, punainen paprika, yrtit (basilika, oregano, kynteli, timjami), korianteri, valkosipuli, maustepippuri, tomaatit, maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), vesi, valkoviinietikka, sitruunahappo, natriumbentsoaatti, paakkuuntumisenestoaine (E 536), JUUSTO, VOI, KERMA, sulatesuolat (E339, E450, E451, E452), MAITOMINERAALITIIVISTE, herajauhe (MAITO),säilöntäaine (kaliumsorbaatti), jodioitu suola, kurkuma, väri (karoteenit), mustapippuri, sokeri
Torstai 6.6 Porkkanasosekeitto (L,G)Sisältää:porkkana, peruna, suola,kasviöljy (rypsi-tai auringonkukkaöljy), hiivauute, glukoosi, maltodekstriini, muunnettu tärkkelys (E1450), aromit, emulgointiaine (E471), stabilointiaine (E450), hapettumisenestoaineet (E300), happamuudensäätöaineet( E330, E331), väri (E160a), KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), suola, maltodekstriini, aromit, kasvikset (sipuli, kurpitsa, palsternakka, valkosipuli), neitsytoliiviöljy, perunatärkkelys, sienimehutiiviste, laakerinlehti, mustapippuri. mustapippuri, oregano
Perjantai 7.6 Makaronipata (L,M)
Sisältää: jauhettu suomalainen naudanliha, jodioitu suola, HIIVALEIPÄVEHNÄJAUHO, vesi.sipuli,maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), suola, paprika, sipuli, mustapippuri, hiivauute, SELLERINSIEMEN, valkosipuli, cayennepippuri, paakkuuntumisenestoaine (piidioksidi)
Tuusulan kuntaRuokapalvelutPuistoruokailu kesä 2019
Maanantai 10.6 Kalakeitto (L)
Sisältää:SEITI (Pollachius Virens) Norja, MSC-serifioitu, peruna, sipuli, purjo, suola, maltodekstriini, KALAJAUHE (turska), perunatärkkelys, sipulijauhe, auringonkukkaöljy, lipstikanjuuri, palsternakkajauhe, aromi, valkosipuli, sitruunamehujauhe. Saattaa sisältää pieniämääriä nilviäisiä ja äyriäisiä, tilli, ruohosipuli ,maustepippuri, KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni)
Tiistai 11.6 Jauhelihakastike (L,M), Peruna (L,M,G)Kastike sisältää:jauhettu suomalainen naudanliha, jodioitu suola, muunnettu tärkkelys, aromit, maltodekstriini, sokeri, auringonkukkaöljy, sipulijauhe, tomaattisose, sakeuttamisaine (ksantaanikumi), karamellisiirappi, naudanlihauute., muunnettu vahamaissitärkkelys, sipuli, maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), mustapippuri, väri (sokerikulööri E150c), vesiPeruna sisältää: Peruna
Keskiviikko 12.6 Lohikiusaus (L,G)Sisältää:peruna, KIRJOLOHI ( Oncorhynchus mykiss), askorbiininhappo E300. Alkuperämaa Suomi. vesi, KIRNUMAITO, kasviöljyt (rypsi ja palmu), muunnettu tärkkelys, emulgointiaine (rasvahappojen mono-ja diglyseridit(kasvirasvapohjainen)), stabilointiaineet (metyyliselluloosa, guargumi), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatti, sitruunahappo), laktaasientsyymi, aromi, muunnettu tärkkelys, auringonkukkaöljy, glukoosisiirappi, suola, maltodekstriini, hedelmäsokeri, sakeuttamisaine (guarkumi, ksantaanikumi), sipulijauhe, juuripersilja, kurkuma, aromit, laakerinlehti, suola, maltodekstriini, KALAJAUHE (turska), perunatärkkelys, sipulijauhe, auringonkukkaöljy, lipstikanjuuri, palsternakkajauhe, aromi, valkosipuli, sitruunamehujauhe. Saattaa sisältää pieniä määriä nilviäisiä ja äyriäisiä, sitruunatäysmehutiiviste, sokeri, säilöntäaine (E 202), mustapippuri, happo (sitruunahappo), sipuli, sokeri, sitruunamehujauhe, kurkuma, tilli
Torstai 13.6 Kasvissosekeitto (L,G)Sisältää:porkkana, peruna, suola, kasviöljy (rypsi-tai auringonkukkaöljy), hiivauute, glukoosi, maltodekstriini, muunnettu tärkkelys (E1450), aromit, emulgointiaine (E471), stabilointiaine (E450), hapettumisenestoaineet(E300), happamuudensäätöaineet( E330, E331), väri (E160a), KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), maltodekstriini, aromit, kasvikset (sipuli, kurpitsa, palsternakka, valkosipuli), neitsytoliiviöljy, perunatärkkelys, sienimehutiiviste, laakerinlehti, mustapippuri, oregano
Perjantai 14.6 Keltainen broilerkiusaus (L,G)Sisältää:peruna, suomalainen broilerinliha, suola, sipuli, muunnettu tärkkelys, auringonkukkaöljy, glukoosisiirappi, suola, maltodekstriini, hedelmäsokeri, sakeuttamisaine (guarkumi, ksantaanikumi), sipulijauhe, juuripersilja, aromit, laakerinlehti, KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), maltodekstriini, aromit, sipulijauhe, perunatärkkelys, kananrasva, kananliha, palsternakkajauhe, sienimehutiiviste, valkosipuli, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), korianteri, kurkuma, sarviapila, cayennepippuri, juustokumina, fenkoli, mustapippuri, ruohosipuli
Tuusulan kunta Ruokapalvelut Puistoruokailu kesä 2019
Maanantai 17.6 Juustoinen perunasosekeitto (L,G)Sisältää:peruna, JUUSTO, vesi, VOI, sulatesuolat (E 452, E 339, E 331), suola ja paakkuuntumisenestoaine (E 460), KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), muunnettu vahamaissitärkkelys, sipulijauhe, mustapippuri, persilja
Tiistai 18.6 Kinkkukiusaus (L,G)Sisältää:suomalainen porsaanliha, vesi, suomalainen koneellisesti eroteltu porsaanliha, muunnettu maissitärkkelys, lihaproteiini, happamuudensäätöaineet (kaliumlaktaatti, E262), jodioitu suola, dextroosi, stabilointiaine (E450), hapettumisenestoaine (askorbiinihappo),savuaromi, säilöntäaine (E250), peruna, sipuli, KERMA, laktaasientsyymi ja stabilointiaine (karrageeni), muunnettu vahamaissitärkkelys, maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), mustapippuri
Keskiviikko 19.6 Jauhelihalasagnette (L)Sisältää:täysjyvädurumVEHNÄjauho, durumVEHNÄjauho, vesi, jauhettu suomalainen naudanliha, jodioitu suola, sipuli,KIRNUMAITO, kasviöljyt (rypsi ja palmu), muunnettu tärkkelys, emulgointiaine (rasvahappojen mono-ja diglyseridit(kasvirasvapohjainen)), stabilointiaineet (metyyliselluloosa, guargumi), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatti, sitruunahappo), laktaasientsyymi, aromi, muunnettu vahamaissitärkkelys, tomaatit, mustapippuri, valkosipuli, maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), basilika, oregano, sokeri
Torstai 20.6 Nakkikeitto (L, M, G)Sisältää:broilerinliha, vesi, koneellisesti eroteltu siipikarjan-ja viljaporsaanliha, kamara, perunatärkkelys, viljaporsaanliha, silava, jodioitu suola, dekstroosi, aromit (mm. paprika), hapettumisenestoaine E 301, säilöntäaine natriumnitriitti. Sian-ja broilerinlihan alkuperä Suomi. peruna, porkkana, lanttu, purjo, palsternakka, suola, maltodekstriini, aromit, naudanrasva, naudanlihauute, naudanlihajauhe, sipulijauhe, palsternakkajauhe, valkosipuli, karamellisoitu sokerisiirappi, hapettumisenestoaine (rosmariiniuute), maustepippuri, persilja
Tosi hieno “tutkielma“ ja paljastaa ihmisen luontaisen henkisen laiskuuden jotain ilmaista kohtaan.
Vaikka kouluruoka ei ole ilmaista on aivan järkyttävää mitä lapsille syötetään ja tuo makean ujuttaminen on lähes rikollista.
Ei ihme että happamia makuja kainostellaan vaikka niissä itää hyvä elämä ja terveys.
Olen vanha iska 59v. ja lapset 10 ja 13v jotka molemmat myrkytetty kunnan toimesta kelvottomien kiinteistöjen sisäilmalla.
Molemmat ovat homepakolaisia lähikoulusta.
Labroissa selvät markkerit mikrobikontaktista ja kun lisätään nämä lisäainemoskat niin voi sanoa että huhuhuh, lapsenelimistö parka. Miksi tuota he***tin Karrageenia tungetaan joka paikkaan?
Kiitos Naturella hienosta avauksesta asian suhteen. On mulla ollut viitteitä asian suhteen mutta nyt pyydän näitä listoja Kotkan kaupungin ruokapalveluista vastaavalta yhtiöltä.
Itse kävin vuosikymmeniä skruudaamassa työmaaruokaloissa joissa toisissa kouluruokaa. Niinkauan kun kouluissa oli omat keittiöt maistui jauhelihapihvi vielä oikealle lihalle jne. Kun tämä keskittynyt teollinen valmistus alkoi muuttui ruoka oudoksi. Oikeasti se jauhelihapihvi maistuu makealle ja nyt tiedän että en kuvitellut.
Moikka Timo! Voi kiitos kauniista sanoistasi! Upeaa saada kommenttisi ja kokemuksesi tänne esille! 🙂 Oi voi, tuo kiinteistöjen sisäilmaongelma-asia on kyllä karmiva ja siitä-kin voisinkin jossain vaiheessa kirjoitella. Hienoa ja esimerkillistä, että tulette pyytämään ainesosalistoja ruuista. Toivotaan, että monien muidenkin kiinnostus ruokien sisältöihin ja puhtaaseen sisäilmaan lisääntyy! Mahtavaa kesän jatkoa! 🙂
Hyvä, edelleenkin (valitettavasti) ajankohtainen aihe!
Todellisuus on varmaan sitä, että silloin kun kouluruokaa alettiin ilmaiseksi tarjoilla verorahoista, oli yhteiskunta ja saatavilla olevat ruoka-aineet erilaiset kuin on nykyisin.
Varakkuustaso on hyvin eritasoista perheiden välillä. Monessa perheessä pyritään säästämään ruoassa, ja oppilaitoksetkin pyrkii pidättymään mielellään edullisimmassa budjetissa. Yhteiskunnan rakennehyväksyntää horjuttaisi eri-hintaiset/laatuiset kouluateria-hinnat: toisetko sitten syövät kokolihanakkeja ja toiset jämäpaloja? Toisaalta eri perheiden päillä on toisistaan hyvin eriävät mielipiteet, ja elämän ongelmakohdat. Jonkun mielestä ruoan kuuluu maistua hyvälle, taas toisen mielestä ruoka voi olla mitä vain, kunhan ei aiheuta vatsaoireita. Joku syö kerralla paljon, joku taas ei juuri mitään.
Hyvä että ovat edes nyt kasvisruoan lisänneet ruokavalikoimaan. Toivottavasti järjestelmä kehittyy lisää: Makeutetun tai erityisen suolaisenkin ruoan syöminen koulussa muokkaa ruokailutottumuksia ja makuaistia. Kouluruoka maistuu näistä syistä useasti “pahalta”. Lisäaineet mm. muokkaavat kehon omaa suoliston
mikrobistoa ja saattavat kehittää allergeeneja.
Kumiperunat tai kelmukastikkeet syntyvät, kun ruoka täytyy pitää kuumana tuntikausia, eikä sitä välissä laiteta jääkaappiin, niin kuin kotona tehdään.
Sitten nousee merkitykselliseksi pohdinnan aiheeksi juuri kaikenlainen esimerkillinen toiminta ihmisten keskuudessa: esimerkiksi toisissa perheissä lapset syövät ravitsevan ja asiallisen aamupalan ja välipalankin vanhempien sponsoroimana kotonaan, toiset lapset sitten taas vaikkapa tottumuksesta roskaruokana, tai muuna sellaisena esimerkiksi mitä itselleen käsiin kaupasta sattuu.
Ruokahävikki on myös aivan järjetöntä koko maailmankin mittakaavassa: ainakin verorahoin tuotettu ravinto pitäisi pistää esimerkiksi jakoon vähäosaisille.
Hei Markus,
Kiitos paljon kommentista ja mielenkiintoisista pohdiskeluista! 🙂
Totta, kun kouluruokaaa alettiin tarjota kouluissamme, niin saatavilla olevat ruoka-aineet olivat varmaankin erilaisia, ja niitä oli pienempi valikoima kuin nyt.
Mietiskelen tässä samalla, että olisivatkohan raaka-aineet olleet silloin yksinkertaisimpia (aidosti sitä mitä on)
siten, että esim. perunat/perunaruoat olivat oikeasti kunnon perunaa, eivätkä jotain tärkkelys-lisäainesekoitetta, ja kastikkeet tehtiin koulun keittiössä aidosti itse.
Juu, suoliston hyvällä mikrobitasapainolla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin kannalta. 🙂
Ruokahävikkiä olisi hyvä kyllä tosissaan saada vähennettyä ja saatettua ruokia enemmän jakoon.
Jatketaan pohdintoja! 🙂
Aurinkoista viikonloppua! Naturella
Lisäksi (ja jatkoksi lähettämääni tekstiin):
Minusta koulun terveydenhoitajien ja muun terveyshenkilökunnan/terveydenalan ammattilaisten olisi VELVOLLISUUS puuttua kouluruokaa koskeviin valituksiin ja mielipidekirjoitteluihin, ja
koulujen terveydenhoitajien VELVOLLISUUS olisi kysyä kaikilta koulun lapsilta syömistottumuksistaan niin koulussa kuin kotonakin, JA tulisi pistää tämän kouluikäisen haastattelun perusteella kotiin vanhemmille terveiset reissuvihkoon, että tyyliin teidän lapsen mahdollinen ylipaino ja ruokailutottumukset uhkaavat puhkaista tämän aikuisikään mennessä, jälkipolviensakin riesaksi muodossa tai toisessa jäävän, terveydellisen vaurion ja jopa elimistöllisen sairauden
Hei Markus,
Kiitos aktiivisuudesta! 🙂
Tuossa voisi olla mielenkiintoinen mahdollisuus! Sekä yhteiskunnalliseksi että yksilölliseksi hyväksi.
<3 Naturella
Suurin osa ruoassa luetelluista aineaosista, johtuu liemijauheista, kerma on myös rasva-aine koostumuksen vuoksi. Jouduttu koostamaan sekoitukseksi. Liemijauheita käytetään, että ruokaan saataaisiin enemmän makua.
Ravitsemus suositukset huomioiden alle kouluikäiset – kouluikäiset saisivat 2-4g suolaa/ päivä lounas 1/3 osaa päivittäisestä ravitsemustarpeesta.
Olisi ihanaa kun pystyttäisiin palaamaan aikaan jolloin oli tarpeeksi työntekijöitä, että voitiin kuoria perunat itse 10 000 päivittäis asiakkaalle se on sula mahdottomuus.
Uskon useiden ammattilaisten haluavan tuottaa laadukasta ja maistuvaa ruokaa. Tulevaisuutemme toivoille rakkaille lapsille. Valitettavasti raha mikä kaupungeilla ja kunnilla on käyttää ei riitä kuin kauniisiin korulauseisiin.
Valitettavasti tämä kovasti haukuttu ala on unelma työni ja toivon, että voin olla viemässä sitä kohti selkeytyttyjä makuja ja vähennettyjä lisäaineita.
Hei “Yksi moskankeittäjä”,
Kiitos tärkeästä viestistänne!
Olette varmastikin täysin oikeassa, että paljon johtuu kuntien liian pienestä rahamäärästä.
On ihanaa, kun siellä liemikauhan varressa on tuollaisia, unelmatyötään tekeviä, tiedostavia henkilöitä kuin te!
Uskon, että siinä piilee myös yksi ratkaisun avain.
Mahtavia ruoanvalmistushetkiä sinne! <3 Naturella
Itse en arvostele todellakaan raskaan työn raatajia.
Mutta kuten kerrotaan Louis Pasteurin sanoneen kuolinvuoteellaan”Maassa on kaikki”.
Eli millä maa ravitaan ja saako juurekset kasvaa rauhassa vai potkitaanko ne turvojsiin väkilannoitteilla.
Globalistien GMO-moska lisänä Glyfosaatti ovat biologista sodabkäyntiä joten yhä nuoremmilla lapsilla on paksusuoliongelmia koska Glyfo niittää suoliston bakteeriflooraa.
Meidän tyttö on herkkä ja 12 vuotiaan vatsa ei kestä kouluruokaa. Lomilla ei mitään ongelmia. Äiti tekee safkat paljon alkuaineista.
Kotkassa käytetään aromivahventeita ja hiivaa? jotta lapset söisivät vähemmän?
Söin silloin kun tämä Covid-petos laukaistiin niitä kouluruokia ja hillitön jano aina vähän ajan päästä.Ei nornaali vaan tälläinen kemikaalilihaliemijano mikä ei tokene.
Harrastin Amer-fudista pitkään ja opin nesteyttämisestä jotain!
Hei Timo Juhani,
Juu totta, monesti syyt ja mahdolliset syylliset löytyvät vähän kauempaa kuin suoraan toimintoja äärirajoillaan suorittavasta työntekijästä.
Mielenkiintoisia juttuja.
Aito ruoka on kyllä aina aitoa ruokaa.
Toivottavasti (ja uskon), että vielä koittaa päivä, kun lapset tulevat saamaan luonnollista ja terveellistä ruokaa.
Mukavaa viikkoa! <3 Naturella
Näin on. Uskon myös näin mutta ehdoton vaade on valtamedian “tyrmääminen“`!
Roskauutisten ja väärän informaation määrä on valtava. Joka päivä tuutin täydeltä!
Moikka,
Onneksi me voimme itse yrittää tehdä oman osamme; herättää keskustelua hyvässä hengessä, tuoda esille vaihtoehtoisia näkökulmia sekä laajempia tutkimustuloksia. Kiitos, että kommentoit! <3 Naturella