Lisää oppitunteja kouluunko?

Hallitus kaavailee lisäävänsä perusopetuksen viikkotuntimäärää
2-3 tunnilla seuraavan neljän vuoden aikana.
Lisää tunteja olisi tulossa erityisesti ala-asteelle
luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen.

Lisätään oppitunteja KAIKILLE,
kun todellisuudessa vain muutamilla on haasteita?
Onko tyhmempää keksitty?!

Oppimistulosten ja tuntimäärän korrelaatio?

Oppimistulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta; mitä on tapahtunut?
Ei olla ainakaan vähennetty tunteja…vaan aina vaan lisätty… daa?!
Se on vähän niinku, että kaadettaisiin vettä vuotavaan sankoon…
Tai rikkinäisen kumiveneen toistuva paikkaus.
Tai mitä näitä esimerkkejä nyt löytyisikään….

Lainsäädännössä on määritelty, montako tuntia oppilaalla on
vähintään oikeus saada opetusta viikossa.
Tällä hetkellä minimituntimäärä on:
1. ja 2. luokalla 20 tuntia viikossa, 3. luokalla 22 tuntia viikossa,
4. luokalla 24 tuntia viikossa, 5. ja 6. luokalla 25 tuntia viikossa,
7. ja 8. luokalla 29 tuntia viikossa ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa. (oph.fi)

Lisäksi läksyt vievät jo alle vitosluokkalaisillakin päivittäin aikaa 15-45 minuuttia.
Tähän sitten harrastukset ja kavereiden näkemiset päälle.

Annetaan hei lasten olla lapsia?!
Annetaan heille arvokas lapsuus, eikä varasteta heidän
merkityksellistä aikaansa!

Kokemusten ja mielipiteiden kuuntelu ja hyödyntäminen

Voisiko päättäjät kuunnella opettajien kokemuksia ja mielipiteitä?
Oppilaiden? Vanhempien?
No niin – ei niillä ennenkään ole ollut niin väliä.
Tutkimuksiakin toki on.
Mutta niillä vaikuttaisi usein olevan väliä vain siten, että
osataan toimia absoluuttisesti päinvastoin?!
Tai sitten tilataan ja hyväksytään vain tietynlainen tulos julkisuuteen.

Millä oppimistulokset sitten paranisivat?

* Yksinkertaisesti lisäämällä opettaja-/avustajaresursseja nykyisten
tuntimäärien puitteissa.

* Vahvasti eritystarpeisille tai oppimishaasteita
omaaville omat ryhmät, ja HEILLE tarvittaessa lisäopetusta?
Jos heikoimpien ehdoilla mennään kauttaaltaan,
ei se voi olla vaikuttamatta koko ryhmän tuloksiin!

* Pohtimalla, että onko juuri kyseisten oppiaineiden lisäämiseen
keskittyminen oikea ratkaisu?
Mitä jos keskittymällä nykyisten tuntimäärien puitteissa
enemmän ihan muihin taitoihin, kuin äidinkieleen ja matikkaan,
tulokset samalla myös ko. aineissa paranisivat?

Ihan muita taitoja voisi olla käytännön taidot, joita elämässä on
hyödyllistä osata ihan joka ikinen päivä:
esim. erätaidot, ensiaputaidot, kasvien ja eläinten kasvatus,
villiyrttien keruu, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpito.
Esimerkkejä löytyy lisää jäsennellysti tekstissä:

Kouluarvoista arvokouluun, Naturella 2019

Kasvattaisiko monipuolisempi oppiainekirjo mielenkiintoa
ja jaksavuutta koulunkäyntiä kohtaan?
Loisiko se intoa, viihtyvyyttä ja voimautumista?
Joiden myötä myös oppimistulokset paranesivat, kauttaaltaan.

* Suomalaislasten kunto on romahtanut huolestuttavasti viime vuosina.
Kuitenkaan liikuntaa ei olla lisäämässä tai muutoin suunniteltu
tuntitoteutuksia vaikkapa järjestelmällisesti enemmän luontoon,
patikointimatkan päähän.

(Sivuhuomautus: Ai niin, kaupungistuneet kouluympäristöt tarjoavat pahimmillaan
vain betoniviidakkoa ympärillään.
Luonto on surullisesti monen koulun lähiympäristöstä tuhottu,
ja harvoiksi käyneet paikat ovat aina varattuja suosikkeja.)

Niin kauan kuin liikkumiseen ei satsata, ei minusta
voida puhua oikeisiin asioihin panostamisesta.

Mikä taho on määritellyt oppimistulosten tason? Viimeksi milloin?
Mihin se perustuu, onko se järkevä ja edelleen nykyhetkessä toimiva
vai olisiko siinä päivittämisen varaa?
Onko todella henkilölle itselleen tärkeämpää osata laskea,
lukea ja kirjoittaa tietyntasoisesti
kuin pystyä liikkumaan ja elää tervettä elämää?
(Uskon, että Suomessa kaikki kuitenkin ihan perustavantasoisesti
äidinkielen ja matikan hanskaavat, mikä varmasti riittää moneen.)

* Miten olisi panostaminen
opettajien pysyvyyteen, ammattitaitoon, viihtyvyyteen,
pienempään työtuntimäärään ja työtaakkaan?
Jotka varmasti myös vaikuttavat välillisesti oppilaisiin.
Mitä vaikutuksia olisi kiireettömällä läsnäololla oppilaille?
Pienemmillä ryhmäkoilla ja sitä myötä työrauhalla?

* Laadukkaalla kouluruuallakin on merkitystä…

Kouluruoka: hyvis vai pahis? Naturella, 2019.

* Oppiminen ja keskittyminen paranee jo pelkästään kännyköiden
käytön kieltämisellä. Tämä on onneksi jo useissa maissa havaittukin.

* Päättäjät oppitunneille;
seuraamaan kaikkia opettajalta vaadittavia toimia,
sekä asettumaan oppilaiden rooliin, useamman viikon ajan.

Tutkimustulokset?

Eräässä 40 000 hengen kunnassa toteutettiin kuluneen vuoden aikana
kouluviihtyvyys kysely.
Tutkimuksessa kauttaaltaan ja selkeästi pienet koulut menestyivät paremmin.
Mitä suurempi koulu, sitä enemmän ja isompia ongelmia.

Tästä huolimatta halutaan rakentaa vimmatusti nimenomaan jättikouluja.
Kouluviihtyvyyden korreloidessa myös oppimistuloksiin, niin …
miksi oltiinkaan rakentamassa jättikampuksia? Vain rahan takia?

Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
”Yhdellä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta oli masennushäiriö vuonna 2011.
Vakavaa masennusta sairastaa Suomessa joka vuosi noin 300 000 ihmistä.”

Suomessa on maailmanmittakaavassa masennusta ja uupumusta
runsaasti, ja jopa jo lapsilla.
Halutaanko lapset läkähdyttää entisestään, ja heidät loputkin hyvinvoivat?
Lisäisikö tämä todella hyvin- vai pahoinvointia?
Millä tavalla tämä lisää hyvinvointia?
Eikö lasten hyvinvointi pitäisi olla päätöksenteossa päämotiivina/-tavoitteena?

Kuka maksaa? Kuka/mikä taho hyötyy?

Tilanteessa, jossa ei olisi valinnanvaihtoehtoja,
vaan olisi tasapäinen pakotus kaikille.
Olisi kyse vallankäytöstä. Toisten lapsiin.
Kuka kantaisi vastuun tästä?

Vastuu sysätään opettajalle!
Sä olet huono opettaja jos et sä pysty/osaa/jaksa opettaa, saatikka totu muutoksiin.
Toistuvasti hyväksy, sulata ja mukaudu.
Samalla kuitenkin opettajista on huutava pula.

Tuntimäärän lisäyspäätöksillä aiheutetaan lisää stressiä lapsille ja opettajille.
Jota ratkaisemaan kuormitetaan ruuhkautunutta terveydenhuoltoa.
Saadaan lisää diagnooseja.
Saadaan lisää lääkkeiden käyttäjiä – ja mikä taho voittaa, taas?
Mitä pienempi ja nuorempi ihminen,
sitä suurempi henkilökohtainen tappio ja kärsimys hänelle;
menetys tavallisesta, luonnollisesta, lääkkeettömästä kehosta ja elämäntavasta.
Mutta sitä suurempi ja pidempiaikaisempi voittomahdollisuus jonnekin…

Peli, jonka pelaajat eivät ole tasavertaisia.
Jonka pelinappuloina ovat alaikäiset opettajineen.
Jonka säännöt muuttuvat matkalla.
Jossa on korkeat panokset.
Ja voittaja on ennalta määrätty.
On nimeltään mikä?
Raaka, julma, epäreilu, likainen peli.
Rumine taktiikkakuvioineen.
Fairplaystä kaukana.

Tilanne nyt

Viattomat lapset eivät pysty puolustaa itseään.
Ja useimmat kiire-stressi-ähkyyn ahdetut vanhemmat eivät jaksa ja ehdi puolustaa heitä.

Monet vanhemmat sokeina luottavat, että kyllä joku MUU, tuntematon,
jopa itse lapseton, kaukana jossain ajattelee päätöksissään heidän Pikku-Mattinsa parasta.
Kyllä joku MUU vanhempi varmasti ärähtää jos jotain ärähdettävää on.

EI!
Vaan SUN pitää olla hereillä, jotta huomaat asiat, joiden suhteen pitää olla hereillä!
Sinä valpas; Lue uudelleen!

Se Joku Huolehtija ei ole kukaan Ulkopuolinen Pelastaja, vaan se
olet SINÄ, sisäsyntyinen sankari!
Nappaa sun naamios, POIS, sä et tarvitse sitä.
Käytä viittaasi (sun lahjojasi) ja kohoa ajatusten avaruuteen
miettimään oikeasti, ja tartu tilanteisiin toiminnalla.

SUN teoillasi on merkitys!
Ei vain sulle, sun lapselle ja nyt,
(ei sadekaan ole vain yksi pisara)
vaan monelle, monin tavoin ja kauan!
Ei sitten kun.
Vaan nytten kun.

Loppuhaukkasu

Nyt ollaan kaulimassa kolmelle tunnille ylisuurta hintaa.
Lapsista leivotaan suorittajarobotteja.
Koska kupla puhkeaa?! Miten?
Onko tämä viimeinen naula arkkuun?
Eikö esimakua lasten terveydentilasta sekä
kouluväkivallan suhteen ole jo riittävästi nähtävissä?

Mitä sanoo opettajat, missä, ei kuulu?!!

Menestys on laaja-alaista hyvinvointia.

”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote.”
Proakatemian Esseepankki, 2020: Aki Hintsan Voittamisen Anatomia kirjaan pohjautuen.

Jos sinun pitäisi ratkaista tilanne, niin mitä tekisit?
Lisää oppitunteja kouluunko?
Mikä auttaisi?
Vai onko ylipäätänsä mitään ongelmaa?

Jos kerta kaikki,
tämäkin,
menee monelle pureksimatta läpi,
niin…
kun Pentti-sedälle ei ole viime aikoina työnteko oikeen maittanut, niin jospa
lisättäisiin kaikille työelämässäkin vähän tunteja?
Lisätään samalla aikuisten
viikkotyömäärää 5-6 tunnilla!
Joka olisi tällöin ikään suhteutettuna tuplat, olisko se hyvä,
ja menisi tässä samalla?! Vai vieläkö heitettäänh löylyä lissää?!
Jaksaa, jaksaa?!

Tai sit mä en vaan tajuu?

<3 Naturella

LINKIT:

Näin hallitus haluaa muuttaa koulua:
Opettajille lisää valtuuksia puuttua häiriöön ja kännykän käyttörajoitus,
MTV Uutiset 16.6.2023.

Tutkimus selvitti, miten liikunta vaikuttaa päiväkoti­lasten oppimiseen.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että päiväkoti-ikäisten varhaisia kielellisiä ja
matemaattisia taitoja voidaan tukea liikkumisella ja harjoittelemalla motorisia taitoja.
Helsingin Sanomat 3.5.2023.


”Käsissämme on pommi” –liikunnanopettaja kertoo karmeita esimerkkejä suomalaisten lasten heikentyneestä kunnosta.

Yli 20 vuotta liikunnanopettajana toiminut Tommy Koponen vahvistaa havainnoillaan tuoreimman tutkimuksen huolestuttavat luvut. Suomalaiset lapset ovat entistä huonommassa kunnossa.
Iltalehti 14.12.2022


Koulu-uupuneet.
Ainakin kahden asian pitäisi muuttua, jotta nuorilla olisi Suomessa parempi olla, sanoo professori Katariina Salmela-Aro. Pandemia on saanut nuoret voimaan huonommin kuin koskaan aiemmin, ja on selvää, että myös sota Ukrainassa jättää jäljen.
HS 2022.