Mikä sirkus!

Sirkus Finlandia loisti Järvenpään Vanhankylänniemessä 22.09.2018!

Kävimme lasten kanssa aiemmin syksyllä katsastamassa kiertävän
ulkomaisen pikkusirkuksen esityksen. Tuo esitys oli matalakynnyksinen.
Hieman rispaantuneet, tuulessa heiluvat esiintymisverhot,
jalat hiekkakentän pinnassa, ripaus kotikutoisuutta ja luonnollisuutta.
Kelpasi pienille (alle 6-vuotiaille) lapsille. Aikuiselle osittain vuodesta
toiseen samat esiintyjät, esitykset ja musiikki ei uponnut ihan niin
luonnollisesti.

Päädyimme vielä extempore buukkaamaan liput kotimaisenkin
sirkuksen näytökseen. Samana päivänä lippuja netistä buukatessani
huomasin, että aika suosittua lystiä; vierekkäisiä paikkoja ei ollut
jäljellä enää kuin huonoimpaan katsomoon.
Teltta tulikin ihan muutamaa paikkaa lukuun ottamatta täyteen.

Musiikki on mielestäni yksi tärkeä osa-alue monentyyppisissä
kokonaisvaltaisissa elämyksissä. Jo heti telttaan sisään tullessa
mukaansatempaava, live orkesterin soittama musiikki
todella toivotti kaikki tervetulleeksi.

Ohjelma alkoi täsmälleen ja lunasti alusta asti paikkansa!
Esiintyjät olivat iloisia ja luonnollisesti vuorovaikutuksessa
yleisön kanssa. Tirehtööri oli selkeän suomenkielinen, ja
esitysten välille, kun edellisen esityksen rekvisiittaa/telineitä
purettiin, oli kehitelty kekseliäästi ohjelmanumeroita.
Akrobatian pitäisi kuulua mielestäni sirkukseen luonnollisena
osana aina ja Sirkus Finlandian ohjelmassa se näkyi
kiitettävästi ja riittävän tasokkaasti.

Oli sydäntä lämmittävää nähdä, että kotimaisille, nuorille
kyvyille oli annettu tilaa estradilta.
Ester Viljanen, laulavana ilmataiteilijana jäi mieleen.
Samoin Taikuri Marko Karvo lintuineen.
Puhumattakaan huikeasta loppunumerosta (The Robles),
joka kutkutteli yleisön jännitystä, pidätteli hengitystä, ja jota
melkeinpä jäi kaipaamaan.

Jos jostain miinusta, niin D-katsomossa teltan/valojen
kannatinteline sijaitsi hieman pahasti blokaten suoraan
näkyvyyttä muutamiin esityksistä. Myös parissa esityksessä
valonheittimet ylhäältä häikäisivät välillä suoraan kohti.
Ensi kerralla pitääkin muistaa buukata ajoissa, jotta
saisimme paremmat paikat.

Loppufanfaarina:
Tasaisen varma ohjelmakokoelma piti yleisön leikitellen
hyppysissään. Tuskin koskaan aiemmin olen ollut osana
niin innostunutta yleisöä kuin tuossa esityksessä.
Vatsastapuhuja-sirkustirehtööri Sebastianin papukaija-esitys
kutkutteli lasten nauruhermoja melkein tikahtumiseen asti.
Illan ohjelmasuitsutuksen jälkeen yleisön aplodit olivat pitkät
ja runsaat. Niin valloittavat, että uskon, että varmasti esiintyjinä
tuntuu upealta saada sellaiset suosionosoitukset. Ja toisaalta
samalla itsestä osana tyytyväistä yleisöä on mahtava voida
kiittää onnistuneesta, rahanarvoisesta elämyksestä.

Kiitos, jatkakaa!

Tämä on osa Hupia & Hyväntekeväisyyttä,
kaupallisuutta 0 % -postausketjuani.
Lisää aiheesta tässä.

Sirkus Finlandian nettisivut puolestaan löytyvät täältä.

Tykkäsitkö tästä jutusta? Voisit tykätä myös
tuoreesta kirja-arvostelustani, kas tässä.