Saamelaisuuden salat

23.7.2021

Mitä tiedät saamelaisuudesta? 
Millaisia perinteitä saamelaisilla on? 
Kuinka monta saamenkielistä sanaa tiedät? 
Voisiko juuri sinun juuresi juontaa saamelaisuuteen?

Olen käynyt erilaisia kouluja noin 17 vuotta elämästäni, mutta koulun kautta saaminani
tietoina saamelaisuudesta muistan vain tyyliin, että ”lapissa asuu saamelaisia” sekä
kuvan saamelaiskansallispukuisista ihmisistä porojen vierellä.

Moni suomalainen ei tiedä lähes mitään saamelaisuudesta- siitä huolimatta,
että samaa maata asutetaan. 

Edelleen useat suomalaiset (minäkin) tietävät amerikan intiaaneista tai
jopa australian aboriginaaleista enemmän kuin saamelaisista.

Meillä on kuitenkin oma, edelleenkin elossa oleva, 
unohdettu?, hyljeksittykin? alkuperäiskansamme, josta alle
keräsin vähän lisätietoja Naturellan henkeen.


Saamelaisten asema Suomessa

”Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. 

Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000-100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.

Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, keräily, käsityö, metsästys ja poronhoito sekä niiden modernit harjoittamisen muodot. Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa.”

Lähde: Samediggi

”Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea. Puhuttuja saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, jotka kaikki ovat uhanalaisia.

Saamenmaa sijaitsee maarajat ylittäen Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella.” Lähde: Sanosesaameksi

Saamelaiskulttuuriin kuuluu olennaisina mm. Saamensuvun laulu, Saamen lippu ja
Sámi gákti – saamenpuku.

Myös joikuperinne on tärkeä.
“Joiut kertovat ihan tavallisista asioista, esimerkiksi mainitaan jonkun nimi ja kerrotaan, että hän oli hyvä heittämään suopunkia. Itselleen joikaaminen on kiellettyä.”

”Saamelaisuuteen kuuluu hyvin vahvasti käsityöt. Käsityöt valmistetaan useimmiten luonnosta kerätyistä materiaaleista. Luontoa kunnioitetaan hyvin paljon ja käsitöitä valmistetaan eniten jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten. Saamelaisia käsitöitä voi olla esimerkiksi poronnahasta valmistetut kengät ja hanskat. Ne lämmittävät talven pakkasilla. Käsityöläisille on tärkeää käyttää eläimen tai puun kaikki osat. Tämä tarkoittaa, että eläimistä käytetään kaikki osat verisuonia myöten. Toki käsitöitä tehdään myös koristeiksi. Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa aina Sámi Duodji -merkistä.”
Lähde: Sepansoitto.fi

Käsitöistä myös: Elävä perintö: Saamelainen käsityöperinne


Saamen kieli

Kuinka monella kielellä osaatkaan sanoa ”hei” tai ”kiitos”?
Ehkäpä kohta pohjoissaameksikin?

Terve! – Dearvva!
Giitu – Kiitos
Mitä kuuluu? – Mii gullo?

Ole hyvä – Leage buorre
Minä rakastan sinua = Mun ráhkistan du

Äiti = Eadni
Isä = Áhčči

Anteeksi – Ándagassii!

Lähde: Sanosesaameksi

Myös toinen kielilinkki: Sanotkosensaameksijonyt

Saamelaisten perhe-elämä ja luonto

”Elämäntapamme tärkein voima on luonto ja ympäristö” – toteaa entinen Saamelaiskäräjien
puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio Yle:n 2019 tekemässä jutussa:
”Miksi saamelaiset aina valittaa?”

Alla muutamia poimintoja puolestaan:
Äitiys saamelaisessa kulttuurissa – sekoitus perinteitä ja modernia -jutusta:

”Perhekäsitys on paljon ydinperhettä laajempi: siihen kuuluvat myös isovanhemmat, isovanhempien sisarukset ja kummit. Erityisen keskeinen osa on kummeilla, joita saamelaislapsella saattaa olla kymmenkunta.”

”Tavat ja uskomukset, luonnossa liikkumisen taito ja suvun historian tuntemus ovat tärkeitä. Myös perinteisten elinkeinojen osaaminen on yhä arvossaan, ja esimerkiksi meidänkin perheemme pitää poroja, Anne kertoo.

”Lapsen kanssa lähdetään ulos liikkumaan heti kun mahdollista, ja esimerkiksi kaikki Näkkäläjärven lapset ovat kulkeneet mukana porotöissä heti, kun heidät on uskaltanut kantorinkkaan istuttaa.”

”Kasteessa lapsi saa suvussa kulkevan nimen, yleensä jonkun isovanhempansa nimen esimerkiksi hieman muokattuna.”

”Jos perheellä on poroja, lapset otetaan mukaan elinkeinoon ensi hetkistä saakka. Heti nimensaannin jälkeen heille haetaan omat korvamerkit, joilla he saavat tulevaisuudessa merkata omat poronsa.”

”Saamelaisessa kulttuurissa hyvin tavallista on imettää lasta pitkään, jos se suinkin on mahdollista.”

Lisää myös: Luontoon.fi: Seidat saamelaisten palvontapaikkoina


Saamelaisten muinaisusko

Wikipedia kertoo saamelaisesta muinaisuskosta muun muassa näin:

”Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta. Perinteinen maailmankuva perustui ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Ihmisen ja eläinkunnan välinen raja on ollut niin häilyvä, että erilaiset eläintransformaatiot ovat olleet yleisiä. Saamelaisten alkuperäisessä uskomusmaailmassa kaikella elollisella oli sielu.

Saamelaisten tärkeimpiä kultti- ja uhripaikkoja olivat seidat, jotka olivat pääosin erityisiä kiviä tai kallioita, joilta pyydettiin menestystä. Saamelaisilla on ollut lisäksi monenlaisia haltijoita ja maahisia.
Saamelaisilla on ollut kaksi ”pyhään” viittaavaa käsitettä, áiligas ja bassi.

Saamelaisyhteisöiden tärkein jäsen oli lapinnoita eli šamaani, jota kutsutaan usein pohjoissaamelaisella termillä noaidi. Hän pystyi luomaan kontakteja tuonpuoleiseen ja toimi yhteisön hyväksi.

Saamelaiset pitivät kaikkia eläimiä pyhinä, mutta karhua pyhimpänä.

Saamelaisten muinaiskulttuurissa oli vahva usko siitä, että ihminen pystyi saamaan enteistä ja merkeistä tietoa tulevaisuudesta. Uskoon liittyi myös aktiivista enteiden ottoa eli riittejä, joilla yritettiin saamaan tietoa tulevaisuudesta.

Säällä oli saamelaisten elämänmuodossa huomattava merkitys, ja sitä yritettiin ennustaa linnunrataa, tähtien kirkkautta, Kuun vaiheita, Auringon liikkeitä, pilvien ja tuulen kulkusuuntaa, ukkosta, revontulia ja taivaan valoilmiöitä tarkkailemalla.

Lähteenä tämä ja vielä paljon lisää erittäin mielenkiintoista lueskeltavaa:
Wikipedia – Saamelainen muinaisusko

ja täältäkin löytyy pintaraapaisuna:

Saamelaisten uskonto ja identiteetti, artikkeli.

Saamelaisuuden, suomen ja sinun salat ja mahdollisuudet

Siis meillä elää Euroopan unionin alueen ainoaa alkuperäiskansaa, ja useat eivät
tiedä tai tiedosta sitä! 

Mitkä mahdollisuudet siinä meillä kulttuurillisesti, matkailullisesti, tuotteellisesti jne. piileekään!
Kytevänä, piilossa pinnan alla, valmiina tulivuoren purkauksen lailla syöksähtämään valtoimenaan tietoisuuteen. 

Herättääkö teksti muistoja tai kiinnostusta saamelaisuuteen?

Entäs miltä seuraavat kuulostavat sinulle?

On kuin asuisit kotona tuntemattoman kanssa jos asut maassa,
jota et todella tunne. 

Ken ei tunne menneisyyttä ja nykyisyyttä, ei voi tuntea itseään ja tietää tulevaakaan. 

”Joka ei tunne, eikä kysy isänsä ja kotiseutunsa vaiheita, elää itsekkäästi ja umpmähkää ja on omalla kotiseudullaan, kuin muukalainen.” Näin sanaili 140 vuotta sitten Jämijärven kappalainen Wilhelm Carlson.

Tunne siis juuret maadoituksena maahan, 
sukusi ja kansasi juuret osana elämääsi.

Lahjoina lapsillesi annathan juuret ja siivet.
Kiinnostuksen lahjan, ymmärryksen lahjan,
kunnioituksen lahjan.
Terveen rakkauden luontoon, ihmisiin ja elämään.


Nähdään! Oaidnaleapmai!

Luonnollisesti! Tietysti!

<3 Naturella

PS. Ajankohtainen 2,5 sivun juttu saamelaisuuteen liittyen:

”Menin syksyllä kouluun ja pääsin kotiin jouluksi” – Tuhannet saamelais­lapset vietiin sotien jälkeen asuntola­kouluihin, joissa osa unohti kielensä.”HS 23.7.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.