Sähkömagneettisen säteilyn mittaustuloksia

Tiesitkö, että WHO on jo vuonna 2011 luokitellut radiotaajuisen
säteilyn mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi.
Linkki lehdistötiedotteeseen.

Meillä on parhaillaan lainassa Cornet-yleismittari ED-88TPLUS,
joka mittaa radiotaajuista säteilyä sekä sähkö- ja magneettikenttää.

Laitteesta voi valita eri mittayksiköitä, mutta havainnollisuuden
vuoksi seuraamme näytön vieressä olevaa väriskaalaa, jossa toimivat liikennevalomallin omaisesti värit vihreä, oranssi ja punainen,
jotka osoittavat suuntaa säteilyn voimakkuudelle.

Mikäli haluaa seurata tarkkoja numeerisia yksiköitä, niitä (mW/m2) esiintyy väriskaalan viereisellä näytöllä mittauksen aikana.

Mittarin käyttöohjeessa kerrotaan, että
”laitteessa suositeltavat enimmäisarvot ovat 0,0010-0,0005 mW/m2
ja dBm-skaalalla vihreä.
Olisi suositeltavaa, että nollan jälkeen tulisi kolme nollaa
sisätiloissa ja ulkona kaksi.”

Nämä suositusarvot perustuvat vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa todettuihin radiotaajuisen säteilyn biologisiin vaikutuksiin. Kun lainsäädäntömme taas huomioi ainoastaan ionisoimattoman säteilyn lämpövaikutuksen, näitä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä tukevia, yllä mainittuja ohjearvoja ei juuri nykyisistä olosuhteista löydä.

Olemme keskittyneet mittauksissamme radiotaajuiseen säteilyn mittaamiseen.
On ollut mielenkiintoista huomata miten arvot vaihtelevat eri osissa taloa, lähiympäristöä ja kylää.

Kootut huomiot säteilymittauksista

– Vaikka asummekin omakotitalossa, eli periaatteessa lähinaapureiden verkot eivät ole heti seinän takana, silti viitisen WiFi-verkkoa vaikuttaa kuitenkin kodissamme. Sulkemalla oman reitittimemme mittausarvot paranevat, mutta lukemallisesti suositeltuihin arvoihin asti ei kuitenkaan päästä, värillisesti pysytään kuitenkin vihreällä.

– Talon alakerrassa radiotaajuinen säteily on korkeampaa kuin yläkerrassa. Useimmissa muissa asuinkohteissa mitattaessa tilanne on kuitenkin yleensä päinvastainen.

– Metrin säteellä päällä olevasta reitittimestä mittari menee oranssille, sitä lähemmäksi siirryttäessä helakan punaiselle. Mittaria ei tosin suositella laitettavan metriä lähemmäksi mitattavaa kohdetta, jottei sen herkkä elektroniikka vaurioidu.

– Noin 500 metrin päässä asunnostamme sijaitsee korkea matkapuhelinmasto. Kävelyreitillä maston lähistöllä sillä puolella, mihin lähetinantennit ovat suunnattuina, säteilyn tehotiheydet kasvavat ja pysyvät koko ajan oranssilla tasolla mittarin näytöllä tarkasteltaessa. Huolestuttavaa on, että juuri tuohon suuntaan tämän maston läheisyyteen on suunnitteilla lasten leikkipuisto ulkoilureitteineen.

Mitä avonaisempi paikka ilman kallioita ja puita, sitä suurempi säteily.
Suunnatessa sivusuuntaan mastosta, jonne antennit eivät osoita,
ja missä on taloja ja puita välissä,
säteily on kohtuullisella tasolla, ja mittarin asteikko osoittaa vihreää.

– Mitä kauempana lähimmästä matkapuhelintukiasemasta mittaus tapahtuu, sitä selkeämmin, jopa
moninkertaisen huikeasti parempi mittaustulos on, ja parhaimmillaan saattaa pysyä jopa
numeerisesti suositelluissa rajoissakin.

– Erään Tuusulassa olevan koulun katolla on jonkinlainen antennihärpäke. Autolla suoraan sen kohdalla ohiajaessa mittari nousee oranssille. Olen kuullut, että yleensä kunnat antavat mielellään asentaa lähettimiä koulujen ja kirjastojen katoille, altistumista ajattelematta, koska saavat operaattoreilta lisätuloja vuokraamisesta. Todella hurjaa!

– Mittaukset on suoritettu oman kännykän ollessa lentotilassa.
Normaalisti avoinna oleva kännykkä nimittäin nostaa mittaustuloksia radikaalisti ja aiheuttaa
tuloksiin kymmenen sekunnin välein selkeän piikin (näkyy yo. kuvassa).
Mitä lähempänä avoinna olevaa kännykkää sekä mahdollisesti sillä joitain toimia vielä tekemääsi
mittaat, sitä karummat ovat lukemat, suurelta osin lukemat väpättävät oranssilla.

Monet ovat tottuneet kantamaan ihan normaalisti auki (eli ei-lentotilassa) olevaa kännykkää koko
päivän taskussaan tai pitävät muutoin sitä vieressään koko päivän.
Tiedetään, että suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa. Mobiilidata altistaa kuitenkin käyttäjäänsä voimakkaalle mobiilisäteilylle.
Olemme huolestuttavasti vaivihkaa tottuneet käyttämään kännykkää päivän mittaan jopa
useita tunteja tiedonhankintaan ja yhteydenpitoon.

Jopa pienet, vielä kehittymässä olevat lapset
altistuvat pienestä pitäen kehoa kuormittavalle radiotaajuiselle säteilylle,
pahimmillaan vuorokauden ympäri.
Ei vain omalle kännykälleen, vaan perheessä ja luokassa myös muiden laitteille.
Pahimmillaan kuormitusta lisää vastapäätä kotia tai koululuokkaa sijaitseva matkapuhelintukiasema. Lisäksi kaikissa kouluissa on käytössä langattomat WLAN-reitittimet.

Peruslähtökohdat kuntoon

Mielestäni peruslähtökohta pitäisi olla, että ihmisillä olisi oikeus
turvallisiin ja kansainvälisesti vertailukelpoisiin
radiotaajuisen säteilyn arvoihin ympärillään.

”Suomessakin voimassa oleva ICNIRP-suositus esimerkiksi 3G ja 4G-taajuuksilla on 10 000 000 mikrowattia/m2 ja vastaava Euroopan neuvoston suositus on 1000 mikrowattia/m2 ulkotiloissa ja sisällä 100. Luonnon omat radiotaajuisen säteilyn tasot ovat noin miljardisosa ICNIRP-raja-arvoista.
Monissa maissa on Suomea tiukemmat raja-arvot: Kiina, Venäjä, Sveitsi, osin Belgia, monet Ranskan kaupungit, Italia ja Intia.

Suomessa raja-arvoissa huomioidaan kapea-alaisesti vain sähkömagneettisen säteilyn lämpövaikutusominaisuus, mutta ei biologisia vaikutuksia, mitä useat tiedemiehet kritisoivat epätieteellisenä menettelynä.” (Erja Tamminen, Sähköä Ilmassa. Linkki poistunut.)

Vaikka radiotaajuinen säteily on hajutonta, mautonta, tunnotonta ja näkymätöntä, ei se tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Eikä sitä, että sitä pitäisi väheksyä ja pitää pilkkanaan.

Säteily on koko ajan ympärillämme olevaa, jatkuvasti määrältään vaihtelevaa ja kehoa luonnottomasti lisäkuormittavaa.
Yleinen varovaisuusperiaate kunniaan, joohan?!

<3 Naturella

LINKIT:

Mittalaitteita myy mm. Sähköä ilmassa.

Langaton teknologia ja terveys, toimittanut Erja Tamminen,
lataa ilmainen kirja (linkki poistunut).

Sähköherkkyyssäätiön informatiiviset nettisivut.

Naturella 5G uhka vai mahdollisuus? -blogiteksti.

Säteileekö? -blogi,
Rajua tukiasemasäteilyä Helsingin keskustassa, 11.8.2019.

Säteilymittaus ulkotilassa youtube-video,
em-suojaus, 16.11.2019.