Kurtturuusu – terveyspommi

Kurtturuusu, kurttulehtiruusu, rosa rugosa,
tämä on ilmoitus: vakinaiseksi muodostunut ”turvapaikkanne”
Suomessa perutaankin ja teidät karkotetaan. Kuka pelastaisi?

Asioilla on usein vähintäänkin kaksi puolta, niin tälläkin.

TERVEYSHYÖDYT:

”Ärhäkkä vieraslaji onkin terveyspommi!” Näin uutisoi Yle.fi 26.8.2016, tässä.

Jutussa kerrotaan mm. että
”1950-luvun taitteessa vaikuttanut terveellisten elämäntapojen puolestajapuhuja, hyötykasvitutkija Toivo Rautavaara suosittelee ruusunmarjan käyttöä rohtona muun muassa kuume- ja tulehdussairauksiin sekä anemiaan. Ruusunmarja-jauheen on nykyään havaittu myös lievittävän niveltulehduksen ja nivelreuman oireita.”

”Ruusunmarja on syksyn yllättävä terveyspommi”, uutisoi Yle.fi 14.10.2008, tässä.

Jutun mukaan:
”C-vitamiinipitoiset ruusunmarjat ovat hyvä rohto kuumetauteihin ja väsymykseen. Sadassa grammassa tuoreita ruusunmarjoja on 14 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin mitä ihminen päivässä tarvitsee.

Ruusunmarjaa on perinteisesti käytetty anemian, päänsäryn ja infektiotautien hoitoon.
Ruusunmarjassa on runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia.

Sitä on ruusunmarjassa saman verran kuin porkkanassa. Lykopeeni-antioksidanttia taas ruusunmarjassa on enemmän kuin tomaatissa. Ja kuitupitoisuudeltaan kiulukat ovat ruisleivän veroisia.

Tämän lisäksi ruusunmarja sisältää paljon kaliumia, kalsiumia,
magnesiumia ja rautaa sekä E-vitamiinia.

Ruusunmarja-jauheen on havaittu lievittävän niveltulehduksen ka nivelreuman oireita. Vaikuttavaksi aineeksi on paljastunut ruusunmarjan sisältämä galaktolipidi, joka hillitsee nivelien tulehdusta, parantaa liikkuvuutta ja vähentää kipua. Ruusunmarjan teho niveltulehduksiin vaikuttaa niin hyvältä, että useissa tutkimuksissa ruusunmarjoista tehtyä jauhetta käyttäneet henkilöt saattoivat vähentää tulehduskipulääkkeiden käyttöä merkittävästi.”

Ruusunmarja, joka sisältää jopa kymmenkertaisia C-vitamiinipitoisuuksia mustaherukkaan verrattuna on myös hyvä folaattien ja prosyaniidien lähde.

”Ruusunmarjoissa on myös kohtuullisen suuria pitoisuuksia ellagitanniineja, joita esiintyy ruusunmarjan lisäksi vain mansikassa, vadelmassa, lakassa ja mesimarjassa.

Ruusunmarjoissa on ravintokuitua suunnilleen samansuuruinen määrä kuin lakassa, tyrnimarjassa, pihlajanmarjassa ja mustaherukassa. Sen sijaan mansikoissa, puolukoissa, mustikoissa ja vadelmissa on ravintokuitua vähemmän.”


Edellä mainitut lainaukset ovat puolestaan täältä, josta kannattaa lukea lisää myös mm. tutkimuksesta ruusunmarjan avusta nivelrikossa. Linkki.

Ruusunmarja on todellinen luonnon vitamiinipommi!

”Ruusunmarja sisältää enemmän C-vitamiinia kuin yksikään sitrushedelmä! Ruusunmarjat sisältävät C-vitamiinia jopa 1700- 2000 mg sadassa grammassa, kun esimerkiksi appelsiinissa sitä on noin 54 mg/100g. Lisäksi ruusunmarjat sisältävät runsaasti A-, E-, D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia. 

A-vitamiini toimii apuna mmm. erilaisissa ihosairauksissa ja E-vitamiinia suositellaan usein säilörehuja syöville hevosille. Muita ruusunmarjan terveysvaikutteisia ainesosia ovat siementen sisältämät hyvät rasvahapot sekä antioksidantteita toimivat fenoliset yhdisteet, karotenoidit sekä antosyaanit. 

Hiven- ja kivennäisaineita ovat mm. rauta, kalium, kalsium, magnesium sekä seleeni ja biotiini.  Magnesium toimii apuna lihaskramppeja vastaan.

Ruusunmarjassa on pektiiniä, joka on liukeneva kuitu. Pektiini auttaa suoliston toimintaa ja sen vuoksi ruusunmarja sopii hyvin miedoksi ummetuslääkkeeksi.  Pektiini suojelee stressivatsaa ja voitelee suolistoa. Pektiinillä on myös lievä kolesterolia alentava vaikutus.

Ruusunmarjan sisältämä sorbitoli pilkkoo vatsahappoja ja estää vatsan liian hapokkuuden. Lisäksi se lisää syljen eritystä, josta myös on apua suoliston hyvinvoinnille. Ruusunmarjasta ja muista kasveista saatavat antioksidantit vaikuttavat positiivisesti myös sydän- ja verisuoniterveyteen. Ruusunmarja sisältää myös jonkin verran sitruunahappoa, joka yhdessä runsaan C-vitamiinin kanssa voi toimia tukihoitona virtsatietulehdusten hoidossa. ”

Edellämainitut palat ja lisääkin löytyy puolestaan täältä.

Uusi supermarja? Ruusunmarja on huipputerveellinen”,
Iltalehti 27.9.2014, linkki ja ao. tekstiä.

”Lundin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ruusunmarjojen säännöllinen syöminen voi auttaa laskemaan sekä veren haitallista kolesterolia että korkeaa verenpainetta terveellisemmälle tasolle.

Tutkimuksessa käytettiin kuivatuista ruusumarjoista tehtyä jauhetta, jollaista on myytävänä monissa suomalaisissakin kaupoissa. Tulosten perusteella voikin todeta, että ruusunmarjan hyvät ominaisuudet säilyvät mainiosti myös kuivattaessa.

Kansanlääkinnässä ruusunmarjan on uskottu auttavan infektioiden ehkäisyssä, ruokahalun lisäämisessä ja nivelkivuissa, kertoo Tohtori.fi. Aftonbladetin mukaan ruusunmarjan on joissakin tutkimuksissa havaittu suojaavan sydäntä ja auttavan tuhoamaan syöpäsoluja.”

POHDINTAA:

Huippuominaisuuksistaan huolimatta, nyt yhtäkkiä,
tämä entinen medialemmikki ja terveyspommi on
muuttunut otsikoissa räväkästi: sitkeäksi haitalliseksi
vieraslajiksi, pedoksi ja viholliseksi.

Kestävä, helppohoitoinen, tienvarsisuolaakin kestävä kurtturuusu
on ollut suomessa 1900-luvun alkupuolelta saakka.
Jollain on tainnut mennä viheliäinen ruusunpiikki lihaan ja otsa
kurttuun pahemman kerran?
Miten kurtturuusu nyt yhtäkkiä ei voikaan olla enää missään?

Tuleeko mieleesi montakin paikkaa, tasaisesti ympäri suomea,
jossa kurtturuusu on rajusti ja hallitsemattomasti levinnyt?

Jos (kuten ilmeisesti) ongelma on jossain päin rannikolla ja saaristossa,
niin miksei ongelmaan puututa siellä?
Miksi kurtturuusu pitää tuhota joka paikasta perusteellisen kokonaan?

Minusta vaikuttaa, että hakataan kärpästä vähintäänkin pöytälevyllä,
tarpeettoman armottomasti.

Pistää ajatteluttamaan, että mikä laji tulee kurtturuusun tilalle?
Luonnollisesti vai istuttamalla? Kuinka pitkän ajan päästä?
Millä kustannuksin ja kenen maksamana hävitys ja mahdollinen
korvaaminen tapahtuu?

Mikä laji kestää yhtä ylväänä mahdollisesti saasteisessa ja
huonossa elinympäristössä, kuten esimerkiksi
moottoriteiden varsilla?


Ollen samalla helppohoitoinen, monikäyttöinen, kaunis,
värikäs, kestävä, edullinen, hyödyllinen, hyvänmakuinen,
terveellinen, ja
tarjoten sekä syötäväksi kelpaavia marjoja että kukkia.
Eihän sellaista ole? No ei!!

Viherpeippo ja muut linnut käyttävät kurtturuusun
siemeniä ravinnokseen,
miten helposti niille löytyy korvaava ravinnon lähde?

Pölyttäjät puolestaan vierailevat kurtturuusun
kukissa tiuhaan.

Jääkö pölyttäjille riittävästi kukkia jäljelle,
kun sekä kurtturuusut että lupiinit hävitetään?

”Mihin on unohtunut luonnon monimuotoisuus? Suomessa
pölyttäjien vähentyminen on paljon suurempi ongelma
kun lupiinien ja kurtturuusujen leviäminen.”
Tähän asiaan ottaa kantaa myös Lukijan mielipide, Tapio Yli-Kovero,
”Kurtturuusua ei pidä hävittää”
HS 13.6.2019, linkki.

”Kimalaisten, villimehiläisten ja muiden pölyttäjien jopa hälyttävä väheneminen maapallolla on aivan eri luokan ongelma kuin jonkin vieraskasvin leviäminen Suomessa.

Vainoamista perustellaan sillä, että alkuperäinen olisi

”arvokkaampi” kuin muualta tuleva, mutta
tätä ei ole tieteellisesti helppoa perustella.

Esimerkiksi ekosysteemien toiminnassa tai tuottavuudessa
vieraslaji voi olla alkuperäistä
parempi.

Silti moni mielellään pitää alkuperäisyyttä itseisarvona.
Taustalla on kasvistollisen puhtauden vaaliminen. Kaikki ympäristöasiantuntijat eivät kuitenkaan ole puhtauden vaalimisen järkevyydestä samaa mieltä.

Vieraskasvit eivät tiettävästi ole syrjäyttäneet
Suomesta ainoatakaan alkuperäistä kasvia.”

”Vieraskasveja ei kannata vainota”. HS Lukijan mielipide,
Seppo Turunen 16.6.2019, linkki.

Kurtturuusuja voidaan tuhota monella tapaa, valitettavasti myös
kemiallisilla myrkyillä kuten glyfosaatilla. Linkki.

Herääkin kysymys siitä, että millaiseksi myrkky-ympäristöksi kurtturuusujen
nykyiset elinympäristöt muodostuvatkaan?
Lisäksi kun/jos myrkytyksiä tehdään merenrannoilla,
josta myrkky imeytyy helposti myös veteen…
Myrkyn laittaminen luontoon ei ole luonnon,
eikä kenenkään suojelua.

Entä tuhoutuuko samalla vahingossa moni muukin viaton ruusupuska,
kun ihmiset pelko pyrstökarvoissaan hävittävät kasvustojaan?

Voisiko joku muu ruusulaji korvata kurtturuusun?
Suurimmat ja helppo­käyt­töi­simmät ruusunmarjat
saa nimenomaan kurttu­­ruu­suista. Tarhakurtturuusu ehkä
vastaisi lähiten luonnollista kurtturuusua.
Mutta silti peruslaji on usein kasvuvoimaisin, kestävin
ja tuotteliain. Se aito ja alkuperäinen kaikella tapaa,
tässä kuin niin monessa muussakin.

KÄYTTÖ:

”Ruusua voi käyttää monin eri tavoin. Ruusun terälehdistä voi
tehdä teetä tai hauduketta. Voit valmistaa ruusuviinietikkaa,
ruusu-hunajatahnaa, jalkakylpyjä, ruusuviinaa, ruususokeria,
tuoksupusseja, ruusuhilloa…. Käyttötapoja on monia.
Myös ruusunmarjat soveltuvat moneen käyttöön esimerkiksi
kuivattuna teeksi ja tuoreena soseeksi.”


Edellämainittu teksti löytyy täältä, jossa on myös muutama
ruusuteen ohje.

Alussa mainittujen lisäksi kurtturuusua voi hyödyntää myös
mm. voiteissa, saippuoissa, siirapissa ja liköörissä.
Puhtaalla kasvupaikalla kasvaneen kurtturuusun terälehdet voi syödä.

Laajalti ruusuisia ruokaohjeita tarjoaa ”Kyllä Äiti Tietää -blogi”,
täällä.

Mitä ihmettä? Ruusunmarjasta ja omenasta tulee ”lakkahilloa” – kokeilimme ja rakastuimme! ” Kodin Kuvalehti 14.9.2018, juttu.

Yhden kukkaiskasvovesiohjeen löydät puolestaan tästä.

Tur­kis­sa muuten ruu­su­ve­des­tä teh­ty ma­kei­nen Lokum (turkish delight) on kan­sal­lis­herk­ku.

Kurtturuusu toimii hyvin hiekkaisen maan sitomiseen. Juurimattoa voi käyttää kurtturuusun ympärillä, mikäli ei halua sen laajenevan juuri siinä kohdin.

Vielä ehdit nappaamaan kurtturuusupensaasta pari kukkaa maljakkoon ja
testata sitä huumaavan ihanaa tuoksua, joka niistä leviää!
Pensaan lehdet puolestaan kestävät kimpussa useita päiviä kauniina.

LOPPUSANAT:

Kurtturuusu on siis vieraslaji,
joka ollaan hävittämässä, mutta häviämmekö sittenkin me?

Ensin menettämällä kaikki helposti käytettävissä
olevat terveyshyödyt.
Ja sitten lopulta myrkytettyämme maaperän ja vesistöt,
hävitettyämme pölyttäjät ja saatettuamme
itsemme ruokatuotanto-ongelmiin…

Raportti: Pölyttäjien katoaminen uhkaa koko maailman
ruuantuotantoa.
Luonnon tärkeiden pölyttäjäeläinlajien katoaminen

saattaa johtaa maailmanlaajuiseen ruokapulaan.
HS Tiede 27.2.2016, linkki.

Mitä jos luonto yrittää tuoda näkyväksi (levittää)
ratkaisun/lääkkeen moniin
terveysongelmiimme, mutta me muka viisaina yritämme
sen sijaan manipuloida
luonnon kiertokulkua?


Hurmaavaa kurtturuusuntuoksua ja kauneutta viikkoosi!


<3 Naturella

PS.

Tämä juttu liittyy valtioneuvoston 1.6.2019
antamaan asetukseen, että Suomessa yleisten
kurtturuusujen myynti ja maahantuonti kielletään
Suomessa. Kielto on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa.
Kyseessä on valtioneuvoston antama asetus, jolla
halutaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja
alkuperäistä eliöstöä. Kurtturuusu on hävitettävä
kolmen vuoden siirtymäaikana.

LINKKEJÄ:

”Tanskan Langelandissa asuva maanviljelijä Erik Hansen
huomasi niveltensä voivan paremmin, kun hän kesäaikaan
nautti tuoreita ruusunmarjoja. Nyt tämän Langelandin
alueen ruusunmarjan vaikutuksista nivelten liikkuvuuteen
on tehty yli 30 tieteellistä raporttia sekä 7 julkaistua tutkimusta,
ja sillä on tuhansittain tyytyväisiä käyttäjiä
kautta Pohjoismaiden.” Linkki.

Tätä MOVO-patentoitua Gopo ruusunmarjajauhetta
myy mm. Ruohonjuuri, linkki.

Wikipedia, Kurtturuusu, linkki.

Vinkkejä kasvivalintoihin.
Osa kasveista on mehiläisille tärkeitä meden vuoksi,

osa siitepölyn, osa molempien. Pölyttäjien kannalta on hyvä,
jos pihapiiristä löytyy keväästä syksyyn kasveja,
joista on iloa hyönteisille. Linkki.

2 comments on “Kurtturuusu – terveyspommi”

  1. Tiri sanoo:

    Kuka tämän on päättänyt ja voiko asiasta valittaa? Oletteko nähneet jossain aloitteita tämän kaatamiseksi.
    Mietin vaan juuri noita hyönteisiä ja lintujaja heidän ruokaa sekä niitä myrkkyjä joita käytettäisiin.. järjetöntä…

    1. Naturella sanoo:

      Moikka Tiri! Valtioneuvosto on päättänyt asiasta hiljattain osana haitallisten vieraslajien torjuntaa. En ole törmännyt aloitteisiin tämän kaatamiseksi.
      En myöskään kovin runsaaseen keskusteluun tai kyseenalaistukseen aiheesta.
      Totta, hyvää mietintää juuri noiden hyönteisten ja lintujen-kin kannalta. (Jotka loppuviimein aina vaikuttavat myös meihin).
      Mikäli törmäät aloitteeseen tai vaikka laitat aiheesta sellaisen vireille, niin linkkaathan sen ystävällisesti tänne. Kiitos ja aurinkoa! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.