Tunnelmakuvia imetyksestä

Imettävälle äidille,
sekä vauvan että taaperon
näkökulmasta, tunnelmakuvia imetyksestä.
Osviitaksi myös miehille, mitä voikaan tapahtua
imetystilanteissa.

Minulta sinulle, rakas äitini

Sisäinen kelloni herätti minut kuin kukko,
samoihin aikoihin kuin eilenkin.
Haistoin sinun tuoksusi lähelläni.
Hinauduin päämäärätietoisesti rinnallesi.
Haukkasin hanakkaasti kiinni.

Nyt vanhempana olen oppinut myös 
repimään sinun paitaasi auki ja vaatimaan
suullisestikin ”maitoa”;
ohittamattoman ponnekkaasti,
suu topakassa virneessä.

On niin turvallista, olla lähelläsi.
Tuttua tuntea sydämenlyöntisi.
Ja tuntea vartalosi lämpö,
pehmeys ja liikkeet.
Kuulla aitiopaikalla vatsasi äänet. 

Hengähdän syvään.
Hengähdät syvään.

Silitän rintakehääsi. Alhaalta ylös.
Rauhallisesti sivulta sivulle.
Välillä piirrän ympyrää. 
Nautiskelen tästä, tunnelmasta,
silmät kiinni.

Sinä kysyt: ”riittäisikö jo?”
”Y-yyyy” mutisen tissi suussa ehdottoman
kieltävää vastaustani. 

En halua päästää irti. 
Vaikka välillä kyllä yritätkin.
Päästän irti, kun olen kylläinen ja valmis.
Kaikin puolin ravittu.
Tosin myönnän… tykkään kyllä välillä vaan
jäädä vähän lutkuttamaankin…

Imuotteeni on tiivis, toimiva,
lähes maaginenkin, sinun mielestäsi. 

Tuhisen, imen ja nielen. Välillä ähisenkin.
Joskus tulee ihan kuumakin, kova homma.
Toinen tissi. Ja takaisin toinen. 

Liikutan yhtä kättä, 
välillä molempiakin,
kun silitän toisella kylkikaartasi.
Välillä jalkanikin askartelevat ja
tutkivat vartalollasi.
Välillä tarraudun sormeesi tai
haluan että pidät kädestäni kiinni. 
Käsi kädessäsi sun sulan. 

Haluan olla kuin omassa kuplassani
sinun kanssasi.
Keskityn vain tähän. Huomaan, että sinä
keskityt joskus samalla myös
muihin asioihin.

Olen pieni, tässä, vielä hetken.

Toinen tuokiokuva

Katsahdan sinua silmiin heti aluksi. 
Tässä mä olen. Mä ja sä. 
En halua ketään muita nyt.

Hätyytän ja huidon välillä liian lähelle
minun pyhää syöntireviiriäni tunkevat
kädelläni pois. 

Pyörittelen toisella kädelläni toista nänniäsi,
kierittelen myös sormillani ja
kämmenellä. Puristelen. Tunnustelen.
Kyynärvarteni laahaa. 
Sormeni ryömivät ihollasi hämähäkkinä.
Mitä kaikkea keksinkään.

Samalla käsieni motoriikka kehittyy. 
Stimuloin myös vaivihkaa nopeammin
ja enemmän maitoa. 
Tiedän niin sisäsyntyisen vahvasti mitä teen.

Sinä hymyilet. Minulle.
Minä hymyilen. Sinulle.

Sinun silmäsi säihkyvät ilosta. Niin minunkin. 
Tunnen, että sydämesi on pakahtua
onnellisuudesta. Niin minunkin.

Hengityksemme menee samaan tahtiin.
Hengityksesi puhaltuu minua naamaan.

Huomaan, että siskoni saapuu huoneeseen.
Hymyilen ja vilkutan hänelle,
samalla kun aterioin. 

Minulla on sinulle asiaa.
Tykkään, kun silität minua.
Mutta en pääsääntöisesti halua, että
kosket päätäni imetyksessä. 

Maitosi on maailman parasta.
Oletkin varmasti huomannut, että
pystyn syödä missä vaan, mutten silti
erityisemmin tykkää hälystä ja melusta. 

Enkä erikoishetkistä, jolloin olet laittanut
tuoksuvaa vartalorasvaa tai
muuta tuoksua.

Joskus olet puolestaan nauttinut
sellaisia ruoka-aineita tai juomia,
jotka eivät
suolistolleni oikein sovi.
Tunnen kipua mahassani, 
vartaloni kaareutuu ja huudan. 
Kuitenkin valtaosin nautin vaan. 

Maitosi ravitsee minua, saa vatsani
toimimaan ja pitää vastustuskykyni korkeana. 
Muistaisitkohan myös itse syödä
ja juoda tarpeeksi. 

Välillä jos minulla on nenä tukossa,
minun tarvitsee hengähtää imukertojen välillä.
Se on vähän hankalampaa hommaa. 

Välillä jos kynteni ovat liian pitkänterävät
valittelet, että viiltelen niillä.

Tuttu ääni.
Vilkaisen vähän ympärilleni.
Isäkin on lähellä.
Tuntuu niin hyvältä. 

Välillä kurkistelen sinua, se olet sinä siinä,
ihana oma äitini.
Sylissäsi on maailman paras olla! 

Sinä kehut minua maailman kauneimmaksi.
Minä taas ajattelen, että sinä olet niin kaunis.

Tulen varmasti, jollain tasolla, muistamaan
tämän hetken, sisuksissani, tunteena.
Ja sinäkin, tämän, yhteisen hetkemme. 

Tämä on niin paljon enemmän
kuin vain pelkkä ruokailu.
Vahva vetovoima välillämme. Yhteys.

Tämä on minun hetkeni sinun kanssasi.
Meidän pyhä hetki. 
Saanhan olla tässä niin kauan kuin haluan.
Säpsähdän.
Melkein nukahdan tähän.
Ajoittain nukahdankin. 

Olen onnellinen, kiitollinen.
Olet niin ihana,
rakas,
ainutlaatuinen,
äitini. 

* Teksti on omistettu erityisesti vauvoille.
Entisille, nykyisille ja tuleville.
Heidän äideilleen ja imetykselle.

*Olen kirjoittanut myös tekstin: ”Äidin maito, luxus eliksiiri!”
Kurkkaahan.

*Liittyisitkö myös joukkoon Facebookissa ja Instagramissa:
Naturella Elämäntapablogi. Olet lämpimästi tervetullut!