Vauvakadosta vauvatulvaan!
17.7.2019”Suomea vaivaa historiallinen vauvakato” kirkui Helsingin
Sanomien otsikko 15.7.2019.
TÄMÄ kahden sivun mittainen juttu maalaili synkkää kuvaa siitä,
että miten tulevaisuudessa kadulla törmää rollaattoriin, ei
lastenvaunuihin.
Juttu loppui: ”Nykyisellä kehitysvauhdilla Suomessa ei
syntyisi enää vauvoja 2040-luvulla.
Todennäköistä on, että syntyvyyden syöksy pysähtyy
ennen sitä.”
Oikeasti, ei syntyisi vauvoja?!! Aika syvän synkkää!
Vauvakadon syyt?
Pohdittaisiinko avoimin ja kiinnostunein mielin hetki syitä, että
mistä vauvakato voisi johtua?
Minulle juolahti mieleen heti joitain vaihtoehtoja
syy-yhteyteen liitettäviksi:
1. Koko ajan heikkenevät synnytyssairaalamahdollisuudet.
Pienempiä sairaaloita suljetaan ja isoista tehdään massiivisia,
kuin terveydenhoidon tuotantolaitoksia.
On isoja synnytyskomplekseja, joissa äiti ja pikku toukka
asioivat kuin neulana heinäsuovassa. Koruttoman virallisesti ja
tiukkojen aikarajojen ja sääntöjen puitteissa.
2. Yhteiskunnassamme naisen työssä olon tärkeyttä korostetaan jatkuvasti.
Lastenhoidon tukia leikataan alati sekä rahallisesti että
ajallisesti, ja omaa valinnan mahdollisuutta perhevapaissa
yritetään rajusti kitkeä. Valitettavasti monet päättäjät,
jotka ratkaisuja tekevät eivät omaa ensikäden kokemusta;
välttämättä edes omia lapsia ollenkaan.
3. Vaikuttaa siltä, että äidin roolin tärkeyttä hävitetään ja yleistetään ikään kuin
tasa-arvoisemmaksi/maskuliinisemmaksi. Kuitenkin luonnollinen totuus on
edelleen se, että mies ei voi synnyttää ja imettää.
4. Suomessa vauva- ja lapsimyönteisyys ja tiivis ja sukurakas perhekulttuuri,
eivät ole niin vahvoja kuin esimerkiksi joissain Keski-Euroopan maissa.
Liikennevälineissä, kaupoissa ja ravintoloissa lasten kanssa liikkuessa,
mikäli lapset eivät ole tyyliin äänettömiä, hajuttomia ja liikkumattomia,
saa valitettavasti helposti osakseen halveksuvia katsepommeja.
5. Media suitsuttaa päivittäin maapallon ylikuormitusta ja ilmastonmuutosta.
Siitä että luonto ei kestä ja ruokaa ei riitä kaikille.
Ratkaisuna siihen syötetään väkiluvun
kontrollointia/vähentämistä.
6. Monet etsivät (liian) pitkään täydellistä puolisoa, eivätkä välttämättä
löydä sellaista koskaan. Mahdollisesti myös suvussa kulkevat
perhetraumat hankaloittavat
parisuhteen aloittamista ja perheen perustamista.
Sekä aiheuttavat mielenterveysongelmia, joihin taas on hankala
saada ruuhkautumisen takia välttämättä nopeaa ja
itselle kustannuksiltaan edullista ja tehokasta apua.
7. Toisaalta tahtomatta, erittäin ja liian yleisesti,
molempien hedelmällisyysvaikeudet voivat hankaloittaa
raskaaksi tuloa.
Kaikella on vaikutuksena cocktailissa, jonka häiriköivinä ainesosina
voi olla esimerkiksi:
arjen kemikaalit, hormonihäiriköt,
ehkäisyvalmisteet, ilmansaasteet,
kosmetiikka, lääkkeet, rokotteet,
elektromagneettinen säteily,
ruuan lisäaineet, epäpuhdas juomavesi – jokainen niistä
voi tuoda vuosien saatossa oman
kuormitusmausteensa mahdollisesti jo muutenkin
terveyshaasteiden kanssa kamppailevaan kehoon.
8. Lapsia ”aletaan yrittämään” yhä myöhemmin ja myöhemmin.
Monilla on sisäisiä ristiriitoja kaiken maksimoinnissa.
Yritetään laskelmoida, että “sitten kun sitä”… “sitten kun tätä, ensin”.
Selitellään, “kun ei ne muutkaan”… (yhteisön paine).
Jossain vaiheessa törmätään siihen, että iän karttuessa
hedelmällisyys onkin laskenut ja todennäköisyys tulla
raskaaksi rajusti pienentynyt; muuri vastassa.
9. Monelle jonkun lääkärin, jossain, joskus,
maalaama surullinen kuva siitä,
että henkilöllä tulisi olemaan vaikeuksia tulla raskaaksi,
tai että henkilö ei voisi tulla raskaaksi on ainoa ja koko totuus.
Oma uskomus ja itsesuggestio tekee siitä sitten karun toden.
10. Karut malliesimerkit läheisten eroperheiden selviytymisvaikeuksista,
tai jutut moniterveysongelmaisista lapsista pelottavat ja eivät
kannusta suvunjatkoon.
11. Oma pelko ja epäily siitä, etteikö olisi riittävän hyvä
vanhempi kalvaa.
Pelko myös yhteiskunnan kehityksestä huonompaan
suuntaan sekä huoli omasta työpaikasta ja
toimeentulosta kummittelevat mielessä.
12. Syynä on varmasti myös
yleinen kiireinen, stressaava ja tietotulvainen
elämäntyyli, jossa ei välttämättä
jää edes voimavaroja harrastaa mitään
raskauttavaksi viittaavaakaan.
13. Monesti myös ympäristön viljelemät synnytystraumat
voivat aiheuttaa synnytyspelkoa itselle.
14. Sekä asian petaaminen; ns. pessimismin suo.
Alati, viime vuosina mediassa vellonut toisto siitä,
että syntyvyys laskee on itseään toteuttava ennuste,
kaikkien muiden sitä tukevien oheistoimien kera!
LINKKI tähän liittyen:
”Syntyvyyden laskun syyt arka paikka valtaekonomisteille ja medialle”
Uusi Suomi, Jukka Leppälahti, 20.11.2018
Vauvakadon ratkaisut
Käännetäänpä edelliset kuitenkin lohduttavasti toisinpäin
ja kylkeen mahdollisia ratkaisukeinoja:
1. Pienimmät synnytyssairaalat on jo karsittu. Enää ei
sulkemisia, toivottavasti, voi olla paljoa luvassa.
Sosiaalisen median myötä tietoisuus synnytykseen liittyvistä
vaihtoehdoista on lisääntynyt. Perheet osaavat toivoa esimerkiksi
vesisynnytystä ja luonnollisia kivunlievitysmenetelmiä
ja niitä on enenevissä määrin tarjolla.
Onnelliset ja luonnolliset kotisynnytyskertomukset puolestaan tuovat koko
synnytyskarttaan laajempaa kuvaa synnytyksen luonnollisuudesta.
Kaikenlaista tietoa ja kursseja on olemassa, doulia saatavilla ja
vaihtoehtoja tarjolla, kun niitä osaa etsiä kiinnostunein mielin.
2. Työ ei ole enää kaikille kaikki kaikessa.
Oma merkityksellinen, omien arvojen mukainen elämä,
toimii pikemminkin johtolankana. Tietoiset valinnat ohjaavat
perheiden ratkaisuja taloudenkin kustannuksella.
Moni vanhempi valitsee jälkikasvulleen parhaimpana vaihtoehtona
oman läsnäolon.
Tähän liittyy HS Mielipidekirjoitus 13.7.2019 Vita Linfast.
Painetussa lehdessä otsikko: ”Päiväkodeissa ei riitä resursseja läsnäoloon”
(otsikko muutettu HS netissä muotoon: Päiväkodin arjessa hiljainen lapsi
jää vaille huomiota), LINKKI. (Valitettavasti maksumuurin takana).
Valitut palat kirjoituksesta:
”Lapsiryhmät ovat isoja ja henkilökuntaa on liian vähän. Työaika on laskettu
minuuttien tarkkuudella. Intohimoisesti työnsä hoitavilla kasvattajilla on jatkuva kiire.
Ensimmäiset kokemukset syrjäytymisestä syntyvät lapioiden ja ämpäreiden keskellä.
Varhaiskasvatuksen systeemi ei toimi. Päiväkodin arjessa hiljaiselle lapselle ei ole
aikaa antaa huomiota, kun taas erityistä tukea tarvitseva lapsi saa ”pikahoitoa”.
Kumpikaan ei saa riittävää varhaiskasvatussuunnitelman mukaista kasvatusta.
Ei ihme, että kiireisten kohtaamisten jälkeen huoltajille jää olo, että heidän lapsensa
asioista ei olla aidosti kiinnostuneita. Meillä ei ole resursseja kasvattajan läsnäoloon
ja aitoon kohtaamiseen.
Heinäkuun kesäpäivystys on pienoismalli yhteiskunnallisesta katastrofista. Henkilökunta
vaihtuu viikoittain, kuten lapsetkin. Kukaan ei tunne ketään. Kasvattajatiimin työnjako ja yhteisymmärrys muodostuvat lennossa – jos muodostuvat. Tiimipalavereja ei ole. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat ryhmissä ilman avustajia. Ryhmän tavoite on selviytyä päivästä. Lapset alkavat oireilla, jokainen omalla tavallaan.
Jos varhaiskasvatuksesta säästetään, kasvatamme lapsia, joilla on jo ensimmäiset kokemukset pahoinvoinnista. Kiertävän erityislastentarhanopettajan osaamista tarvitaan ryhmiin entistä enemmän. Varhaista tukea tulee antaa ajoissa.
Tulevaisuuden taitoja ovat luovuus, vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky. Pitäisikö näiden taitojen harjoittaminen aloittaa vasta ensimmäisellä luokalla vai jo siellä, missä lasta ”hoidetaan”?
Koulussa on liian myöhäistä luoda pohja lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Nyt on aika katsoa menoa uudesta näkökulmasta.”
Alle 3-vuotias ei kaipaa varhaiskasvatusta, Jari Sinkkonen,
Suomenmaa 4.3.2017, TÄSSÄ.
Yksinkertaisuudesssaan lapsen kotihoito tulisi tehdä yhtä
houkuttelevaksi, helpoksi ja luonnolliseksi vaihtoehdoksi kuin
julkinen päivähoito!
Äidille tai isälle tulisi tarjota samansuuruinen
tukimahdollisuus hoitaa lastaan kotona esikoulu- tai kouluikään asti,
kuin olisi päivähoitotukietu.
3. Äidin roolia vauvan kantajana ja imettäjänä ei voi milloinkaan ja
mitenkään sivuuttaa.
Sille on annettava sille kuuluva arvo ja arvostus!
Imetystukea ja Imetyksen Tuki Ry:n toimintaa tulee tuoda vahvasti ja
laajalti esille. LINKKI heidän sivuilleen.
Naturella: Äidinmaito – Luksus eliksiiri TEKSTI.
”Imetyksen merkitystä ei saa unohtaa” Painettu HS 28.6.2019 Tiina Tuomela
(sähköinen HS: ”Perhevapaauudistus ja imetyssuositus eivät saa
olla ristiriidassa”. LINKKI (maksumuurin takana) ja valitut palat alla:
”Vireillä oleva perhevapaauudistus tulee toteuttaa niin, että se ei ole
ristiriidassa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman
2018-2022 ja imetyssuositusten kanssa. Uudistuksen keskiössä tulee
aina olla lapsen ja perheen etu. Suosituksen valossa perheillä tulee olla
valinnanvapaus päättää, miten lapsen hoitovastuu jaetaan.”
4. Nykyään kun matkailu on kaikille niin tuttu juttu, niin
matkaeväänä reissuilta voisi jokainen tuoda lapsimyönteisyyden
siemenet myös meidän yhteiskuntaamme.
Pieni hymy, huomaavaisuus, auttaminen ja ystävällisyys pieniä lapsia
ja heidän vanhempiaan kohtaan olisi kuin lantteja
yhteiseen pankkiimme.
5. Maapallon kestokyvyn suhteen ensin kannattaisi tarttua
ihan muihin asioihin.
Mielestäni lapsiluku on niin henkilökohtainen asia, että se ei saisi
olla millään muotoa yhteiskunnan säännöstelemä
(esim. lapsiluvun maksimimäärän suhteen).
Ja varsinkaan Suomen tilastojen valossa liian suuresta syntyvyysmäärästä
ei ole millään tavoin pelkoa.
Aiheeseen liittyvä juttu: Väestöräjähdys! Vai eikö sittenkään?
Helsinki.fi 18.11.2016, LINKKI.
6. Peruskoulu voisi tarjota jokaiselle laadukasta ihmissuhde- ja
traumojen purkukoulutusta.
Onnelliseen parisuhteen asettautuminen aiemmin auttaisi todennäköisesti
myös mahdolliseen suvunjatkamiseen aiemmin.
7. Terveellisyys ei ole vain muoti-ilmiö, vaan ihmiset tiedostavat
koko ajan suuremmassa määrin asioita ja sitä kautta pystyvät
myös ehkäisemään monia turhia altistumisia.
Lainsäätäjien tulisi tiukasti ja lahjomattomasti seurata ja
rajoittaa elimistölle terveyshaittoja tuottavien laitteiden,
tuotteiden ja uudenlaisten keksintöjen käyttöä.
Viitaten ao. artikkeliin, ääritapauksessa muuten yhtäkkiä myös miehet
muuttuvat naisellisimmiksi ja kykenemättömiksi lisääntymään?
“Saasteet muuttavat kalojen sukupuolen”. Yle Uutiset 9.6.2008, JUTTU.
8 ja 9. kohtaan asenteeksi:
Elämä on nyt eikä 15. päivä. Ja kun ne muutkin!
Useat “epäonnistuneet”, mutta raskautumishalukkaat naiset
ovat ensin kokeilleet monenlaisia, hankaliakin, länsimaisen
lääketieteen apukeinoja raskaaksi tulon edistämiseen.
Lopulta he ovatkin tulleet raskaaksi vaihtoehtoisten
menetelmien ansiosta ja rohkaistuneet kertomaan asiasta.
Esimerkiksi vyöhykerapian, akupunktion, osteopatian,
traumaterapian ja/tai ruokavalion apua/merkitystä
raskaaksi tulemiseen luonnollisesti ja toimivasti
tulisi korostaa sekä
tuoda aktiiviseen tietoisuuteen ja saataville!
10. Räikeänä vastakohtana ja kannustavana
esimerkkinä kukoistavat onnelliset ja ehjät
perheet sekä luonnolliset, terveeneloisat lapset.
11. Oma itseluottamus ja tietoisuus herää siihen,
että jokainen on osaava ja kykenevä vanhempi.
Jokainen!
Yhteiskunnan kehitykseen voi jokainen itse omilla
toimillaan, omalla tavallaan, yrittää vaikuttaa.
Aina jonkinlaista työtä tekijälle löytyy,
ja tukiverkkoja on olemassa,
yhteiskunnankin puolesta.
12. Rennompi manana -tyyli virtaa Suomenkin oloihin.
Oma vapaus ja valinta elää kiireettä ja
ympäristön odotuksitta korostuu. Rento
mieli mahdollistaa rennot lanteiden irrottelut…
13. Monenlaisia luonnollisia helpotuskeinoja
synnytyspelkoon on olemassa, mm. homeopatia.
Etsimällä tietoa ja kyselemällä suosituksia löytyy
itselle sopivimmat vaihtoehdot.
14. Ja kas niin, yhtäkkiä, noususuunta onkin ylöspäin!
Rohkaisua, luottamusta, uskoa ja kannustusta tulevaan!
Yleensä luetellaan monta syytä, että miksi ei.
Kun lopulta tarvitaan vain yksi syy, miksi kyllä.
Koska: rakkaus!
Vain se, ja se vain,
kantaa ennen,
lapsen aikana ja sen jälkeen.
Rakkaustulvaa!!
Vauvatulvaa!!!
<3 Naturella