Millaisia jälkiä sinusta jää?

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että minkähän laisia muistijälkiä
sinusta jää tai haluaisit jäävän tutuille ja tuntemattomille? Vai jääkö?
Minkälaisia energiajälkiä sinusta jää vierailemiisi
paikkoihin ja tapaamiisi ihmisiin?

Oletko koskettanut sanoillasi tai teoillasi jotain
ikimuistoisesti? Positiivisesti?
Vai pyyhkiytyvätkö jälkesi ”ensimmäisen tuulen tai sateen tullen”?
Tai onko jonkun ns. siivottava jälkesi?

Polkusi erotessa läheisestäsi, syystä tai toisesta,
minkälaisia yhteisiä toimianne voisi jäädä läheisellesi
mieleen ja jäljeksi sydämeen?

Millaisia persoonallisia ominaisuuksiasi, tapojasi,
kirjoittamiasi ja/tai lausumiasi sanoja,
äänenpainojasi, katseitasi ja/tai tuottamiasi tunnetiloja
tallentuisi mieleen?
Jäisikö välittämäsi arvomaailma tai asenne elämään läheistesi sieluihin?
Entä yksin tai yhdessä luomanne perinteet?

Näkyisikö jälkiäsi enemmän henkisinä kosketuksina vai
konkreettisina luomuksina esimerkiksi rakennusten, kirjallisten,
kuvallisten tai musiikillisten luomusten muodossa?
Tai kenties jälkikasvuna ja -kasvussa?

Jäisikö jälkeesi omaisuus vai velat,
sekä materiaalisessa että henkisessä mielessä?
Kulkisivatko jättämäsi jäljet muiden jalanjälkien sisällä
tai perässä, ympyrää, lähelle tai kauas,
tai olisitko tehnyt täysin omanlaisiasi ja
omaan suuntaasi?

Kohdatut sielut

Ajattelen ja muistelen monia kohtaamiani,
vielä eläviä,
tuonpuoleiseen siirtyneitä sekä
ystävyydenpolulta erkaantuneita ihmisiä usein lämmöllä,
kiitollisuudella ja kunnioituksella.
Haluan lyhyesti mainita heistä muutamista ja vain yhdestä,
erilaisesta, pienestä ja/tai hassusta aspektista.
Heidän (kuten kaikkien mainitsemattomienkin)
jättämänsä jäljet elävät kuitenkin tatuointina
minussa ja muistoissani monipuolisesti.

Sanonta

Isäni, huumoria hyppysissään, hoki aina meille:
”iloisella mielellä”.
Hänen jättämänsä moninaisten opetusten ja
tietynlaisen elämänasenteen jäljet
elävät luonnollisestikin päivittäisessä elämässäni.

Ominaispiirre

Maalla asuva mummoni oli se, jolle soitin, kun ei ollut mitään asiaa,
ja kun asiaa oli.
Hän kuunteli aina myhäillen, arvostelematta ja
pyytämättä neuvomatta. 
Toivoisin, että pystyisin joskus itsekin olla samanlainen.

Polut kohtaavat

Kaupunkilaismummomme välillä toimiessa lastenhoitojanamme,
kävimme hänen lähistöllään syöttämässä joenvarren sorsia.
Samaiset kulmat jättivätkin jälkeensä salaperäisen kutsuvat jäljet.
Myöhemmässä elämänvaiheessa saman joenvarren läheisyys ilahdutti
vuosien ajan asuinpaikkanani, vaikka mummoa ei enää
keskuudessa ollutkaan.

Toiminta

Viimeisimmällä kissallamme oli tapana tulla iltaisin puskemaan
kuonoaan kaulani ja niskani alueelle. Huolimatta haastavasta
loppuvaiheesta, hänen tassunjälkensä ovat jääneet tärkeinä
elämään lastenkin puheisiin ja piirustuksiin.

Maku

Iäkkäämpi kummitätini leipoi aina vaaleaa kuivakakkua.
Muistan sen maun hyvin. Hänen kuoltuaan olen törmännyt
vain kerran samanlaiseen kakkuun.

Asenne

Harrastin lapsuudessani hetken aikaa sirkuskoulua,
vaikka sinne olikin monimutkainen matka kotoamme.
Olin lahjakas ja pidin akrobatiasta kovasti.
Sirkusvalmentajani uskoi minuun vankasti ja tiesi,
että pystyin vaikka mihin.
Valmentajan asenne jätti kannustavan leiman mieleen.

Epäreiluus

Vastapainona erään ala-asteen opettajani tassunjälki muistissani
ei ole ihan niin positiivinen.
Hän on jäänyt mieleeni siitä, että hän osoitti minut luokkahuoneesta
käytävälle jäähylle, vaikka olin täysin syytön.

Ainutkertaisuus

Eräässä vanhassa työpaikassani eteeni tuli kerran työtehtävään
liittyen hetki, jolloin vietin yhtäkkiä normaalia
pidemmän tovin erään asiakkaan seurassa. Yllätyksekseni hän avautui
minulle syvällisesti perhe-elämästään, osaltani ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Pian myöhemmin kuulin, että henkilö oli äkillisesti menehtynyt liikenne-
onnettomuudessa. Henkilön ja tapaamisemme jälki jäi kuitenkin eloon.

Ominaishaju

Hajun osalta vahva muistijälki piirtyy eräästä perhetutustamme.
Hän haisi aina voimakkaasti omanlaiselleen,
eikä haju ollut epäsiisteydestä, hygieniatuotteista tms.

Äänensävy

Erään toisen perhetuttumme persoonalliset äänensävyt
ovat puolestaan painautuneet vahvan
ohittamattomasti, itseasiassa myös läheistenikin, mieleen.

Ilme

Lukiossani yksi poika hymyili minusta aina.
Myöhemmin kuulin, että hänestä minä hymyilin aina.

Edistyksellisyys

Tutustuin aikoinaan erääseen mieheen.
Hänellä oli silloiseen tietoisuudentilaani
suhteutettuna joitain radikaaleja näkemyksiä.
Nykyään voisin kuitenkin allekirjoittaa niistä monet.

Vaikka hädin tuskin olemmekaan enää tekemisissä, niin
hänestä on jäänyt vahvat viisauden muistijäljet ja
hienonhienosti herätelleet siemenet itämään.
Hänen jättämänsä jäljet ovat
olleet poispyyhkiytymättömät ja askelia
edelläni laajentamassa sfäärejäni.

* * * * * *

Millaisia jälkiä sinulle on tallentunut
kohtaamistasi ihmisistä mieleen?
Entä mistä sinä jäisit mieleen?
Hyvässä vai pahassa?
Mitä sinä olet saanut jonkun tuntemaan?

Jotkut ihmiset jättävät syvältä koskettavia ja ikuisia
jälkiä sieluun ja sydämeen.
Oletko sinä yksi heistä?

* * * * * * *
Naturallan jalanjälkiä löytyy Naturella Elämäntapablogi -nimellä
myös Facebookista ja Instagramista.
Toivottavasti polkumme kohtaavat!