Luonnon jälki, lapsena luonnon
6.7.2026
Missä kaikki on, sieltä en mä löydy.
Minne kaikki menee, sinne en mä käy.
Polkuni syntyy varpaideni alla
murusesta muruseen.
Tarvitsen villiä luontoa itsessäni,
ja ympärilleni.
Kuin vettä, ilmaa ja suolaa.
Kuin kosketusta.
Sammaleen silitystä.
Villin luonnon vastustamaton voima vapauttaa
vangitsematta.
Voimauttaa.
Vaatimatta.
Vireyttää.
Villiin viisauteen.
Viimeisimmänkin
vielä vastaanpyristelevän.
Ken on kasvanut mustikanvarpujen maassa,
menninkäisten mättähillä,
sammalmattojen syvennyksissä,
havujen halauksessa,
liverryksessä lintusten,
päivänsäteiden polkan pilkkeessä,
kasteen kimallusta kutreissaan,
pitkällä piipuista,
melutta,
sälättä,
tuulet tuntien,
tuoksut tunnistaen,
kuullen kuiskaukset, kaukaisetkin,
seuranaan sammakot, sudenkorennot,
sepelkyyhkyt, sisiliskot, sudetkin,
suu ja sormet metsän mauissa;
marjoissa maukkahissa,
Ken on kasvanut vuoden ja vuorokaudenaikojen viitoittaen,
kesyttämättömänä kellon, kiireen,
blueprittinä polut, puut, pientareet,
omaten metsän hengen hengityksessään,
viisauden viitan vuoraamana,
sato-onni olallaan,
hiljaisen harmonian hellimänä,
raukean rauhan rakastamana,
liikkeen lempeän liikuttamana,
kotokehtonaan kuusen kätköt,
käpy-keppikeot korkeat,
kalliot katajaiset,
koreat kannonnokat,
kukkivat kedot,
OMAA IKUISEN LÄHTEMÄTTÖMÄN LUONNON JÄLJEN,
siunauksen sydämessään,
sisintä syleilevän sielun syvän, sanattoman;
sulosykettä sointuisaa,
sinfoniaa, sympatiaa sykkien.
Taikaa takataskussaan.
LAPSENA LUONNON;
maaäidin mahtavuuden,
metsän mahdin maagisen.
Samalla kanssakulkijaa kaukaista,
läheistä luonnon,
kirjailija Eeva Kilven poismenoa
kauniisti kunnioittaen.
Hyvää runon ja suven päivää 6.7. tekstilläni toivottaen!
Luonnollisesti! Tietysti!
<3 Naturella
PS. Vaikka tämä jäisi vuoden ainokaisiksi teksteikseni, väkevyydessään voittaa
se tusinan tusinan. Tallentuen talteen tuhansille, tulevaankin.
Ammennettavaksi antaumuksella.
Lempeydellä lähimmäisille.
Lahjana lapsillekin.
Perinnöksi perimään.
Sillä näin on ollut.
Näin on.
Ja näin tulee olemaan.
Iänkaikkisesti.
Luonnossa. Luonnonlapsien. Luonnonlaein.
Luonto eläköön!
Luonto eläköön!
Luonto eläköön!
