Lääke on silti lääke, osa 2 / 2.

Tämä teksti on suora jatkumo tekstille ”Lääke on silti lääke, osa 1 / 2.”

Suomi-kulttuuri lääkkeiden pallomeressä

Duodecim-lehden (2020) mukaan yli puolet suomalaisista käyttää päivittäin ainakin yhtä lääkettä.
Monet ihmiset on iskostettu siihen, että he haluavat mennä lääkäriin, jotta he saavat diagnoosin, jolla he saavat huomiota ja sympatiaa, ja voivat jopa retostella muille. Monet usein myös vaatimalla vaativat jotain lääkettä; ”ja varmasti tarpeeksi” -saatesanoin.

Onko Suomi lääkkeiden luvattu maa? Onko saatu luotua kuin Disneyn taikailluusio;
hokkus pokkus ja simbsalabim, kun sä otat jonkun lääkkeen, niin ongelma on poissa? 

Lääkkeitä on tarjolla pilvin pimein, vaivaan kuin vaivaan;
”paljon kuin palloja pallomeressä”.
Lääkkeiden määrä kuitenkin edelleen lisääntyy ja lisääntyy koko ajan.

Ihmiset myös käyttävät koko ajan jatkuvasti enemmän ja enemmän lääkkeitä. 
Terveyskirjaston mukaan yhä useammalla ihmisellä on käytössään
kaksi tai useampia lääkkeitä yhtä aikaa.

Myös resistenttien bakteerien esiintyvyys on lisääntynyt ja mekanismit monipuolistuneet nopeasti. Lisääntyvä antibioottiresistenssi on totta.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 8.9.2024 ; ”Jo joka kymmenes syö masennuslääkkeitä”. 
Kuinka surullista?!
Ja mikä kultakaivos lääkeyhtiöille? 
Eikö Suomen pitänyt olla kansainvälisen The World Happiness Recordin mukaan
se maailman onnellisin maa, peräti seitsemän vuoden voittoputkella?!
Keinotekoisesti lääkkeidenkö voimin?

Samaan aikaan mielen romahtamisen kanssa myös
ihmisten peruskunto konttaa, lapsettomuus on kasvanut ja
mielenterveyden ongelmat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Voisiko lisääntyneellä lääkkeiden käytöllä sekä myös jatkuvasti kasvavalla
lääkkeiden väärinkäytöllä olla vaikutusta asiaan?

Onko tämä trendi todella normaalia? Toivottua? Terveellistä? Hyväksyttyä?

Oikea lääke

Moni oikea lääke on luonnollinen, 
kohtuuhintainan tai ilmainen,
ei omaa patenttia ja
on kaikille saatavilla oleva. 

Moni oikea lääke on toimiva,
sivuvaikutukseton, 
voi pureutua itse syyhyn, eikä vain oireeseen,
voi hoitaa elimistön voimaa kasvattavasti eikä sitä kuluttaen.
Parhaimmillaan parantaa samalla kenties jonkun muunkin vaivan siinä sivussa.

Oikea lääke voi olla niin moni muu kuin lääke-lääke. 
Oletko kokeillut?

Yhtenä tärkeänä sivuhuomiona,
tähän päivään mennessä,
lääkkeen usein kenties vaikuttavinta ainesosaa ei löydy sisällysluettelosta.
Tiedätkö mikä se on?
Sen ollessa oma mieli, usko omaan paranemiseen!

On tutkittu, että plasebon eli lumelääkkeen tehovoima voi olla ainakin 40 prosentin luokkaa!

Niin että voipi miettiä, että tarvitsetko sinä sitä kemikaalicocktailia oikeasti
vai miten olisi pieni mielen boostaus kera esim. hunajainkiväärishotin? 

Tuleeko sinulle mieleen,
että onko sinulla yleensä, jotain vaihtoehtoja ennen lääkettä
vai onko lääke aina se ensimmäinen, ja viimeinen: 
se ainoa ratkaisu?

Vai voisiko se ensimmäinen ”lääke” sittenkin olla esimerkiksi:

Ruoka, liikunta, lepo/uni, luonto, musiikki, taide,

ystävät/perhe/ihmissuhteet, käsillä tekeminen, (auringon) valo, 
vesi, tuoksu, hyvinvointihoito, homeopatia,

suola, eläimet, irtiotto / luopuminen jostain,
rukous, merkityksellisyys, vapaaehtoistyö,
tunteiden vapautus = eläminen; rakkaus, innostus, ilo, anteeksianto,

tekeminen jonkun suhteen juuri päinvastoin kuin tähän mennessä,
muistelu omaan historiaan; että mikä tepsi lapsuudessa,
kurjasta menneisyydestä vain opit matkaan ja muiden kummitusten hautaaminen,
jonkun suhteen enemmän lempeyttä/kovuutta tilanteesta riippuen,
vähemmän jotain/enemmän jotain toista,

Näistä lisää tekstissä: Naturella: Lääke vaivaan kuin vaivaan!

Mitä jos lääke onkin luonto?
Tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa vierailu 3–4 kertaa viikossa johti 36 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää verenpainelääkkeitä, 33 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää mielenterveyslääkkeitä ja 26 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää astmalääkkeitä.
Katso linkki: Iltasanomat 2023.

Tietoinen valinta

Kyse on siitä, että silloin JOS on mahdollista (ihan aina ei tietenkään välttämättä ole),
niin valita lääkkeetön vaihtoehto.

Jos sinulla on läpi elämäsi ollut esimerkiksi tyypillisesti vaivanasi päänsärky niin
1. Sä voit ennakkoon selvittää, että minkälaisia erityyppisiä
vaihtoehtoja on luonnollisesti ehkäistä päänsärkyä sekä hoitaa sillä hetkellä,
kun päänsärky jo on.
2. Sulla on avoimuutta ja rohkeutta kokeilla,
että mikä vaihtoehtoinen keino toimii usein juuri sinulle.

3. Jos sä silti päädyt ottamaan lääkkeen, niin sä otatkin sitä pienemmän määrän tai
matalamman vahvuisena.
-> Kevyt ja helppo siirtymä vähentämisen kautta kenties kokonaan poisluopumiseen.

4. Sulla on aito halu löytää lääkkeelle muu vaihtoehto.
Sä aktiivisesti etsit ja tarvittaessa pyydät apua/neuvoja muilta, keillä on samaa vaivaa,
tai ketkä ovat luontaisterveyden ammattilaisia.

5. Jos sä otat lääkkeen, se on joka kerta täysin tietoinen valinta.
Sä olet lukenut tuotteen pakkausselosteen ja/tai lukenut tietoja tuotteesta Lääkeinfon sivulta,
sekä mahdollisesti löytänyt myös tuotteesta käyttökokemuksia.
Sä myös kirjaat itsellesi ylös jos sulle tulee jostain valmisteesta haittavaikutuksia.
Ja mahdollisesti ilmoitat myös Fimeaan.

Lääkehaittojen ehkäisy

Farmasian tohtori ja vuosia tutkijan ja proviisorin työtä tehnyt Johanna Räikkönen kertoo
Luontaisterveys 10/2023 lehdessä:

”Minimoi lääkehaitat, tasapainota suolistoa.
Monilla yleisillä lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ruoansulatuskanavan toimintaan.”

”Räikkönen kuvaa, että lääkkeen haittavaikutus saattaa alkaa haju- ja makuaistin häiriöstä. Siitä, miten ruoka koetaan. Lisäksi lääkkeet voivat vaikuttaa limakalvoihin, ruoansulatukseen ja hermostoon.
-”Yleensä lääke ei ole täsmälääke. Esimerkiksi kipulääke ei vaikuta vain kipualueella, vaan se vaikuttaa koko kehoon, ja siksi haittojakin voi syntyä. Suomessa on myynnissä noin 10 000 lääkevalmistetta.
Jokaisella lääkeaineella on oma vaikutustapansa. Haittavaikutuksista puhuttaessa Räikkönen nostaa ensimmäisenä esille tulehduskipulääkkeet. Jo 4-5 päivän kuuri voi aiheuttaa limakalvovaurion, jonka korjautumiseen saattaa mennä kuukausi.

Muita yleisiä haittavaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä ovat Räikkösen mukaan opioidit,
masennuslääkkeet, verenpaine-, närästys- ja diabeteslääkkeet, kortisoni, rauhoittavat lääkkeet sekä erilaiset hormonivalmisteet, joihin lukeutuvat myös ehkäisyvalmisteet.
Joukossa on paljon sellaisia lääkkeitä, joita suomalaiset käyttävät runsaasti.
Useinkaan ei ajatella lääkkeen haittoja, vaan lääke otetaan herkästi ja ajatellaan vain,
että pääsee nopeasti ongelmasta eroon.”

“Suoliston hyvä tasapaino on tärkeä tekijä haittojen ennaltaehkäisyssä.
-”Haittavaikutukset voivat tulla suoliston mikrobiston tai verenkierron kautta. Vaikka suolisto olisi tasapainossa, voi haittoja tulla. Limakalvot kuitenkin kestävät kuurit ja muutokset paremmin, jos ne ovat etukäteen kunnossa. Räikkönen harmittelee, että valitettavasti stressivatsat ovat nykyisin yleisiä, ja silloin
ruoansulatuskanavan limakalvot ovat jo valmiiksi heikentyneet. Niinpä lääkkeet ärsyttävät niitä herkemmin ja haittoja voi ilmaantua.

Lääkkeet voivat myös vähentää suolahapon eritystä, heikentää ohutsuolen mikrobistoa tai vaikutta maksan toimintaan. Suurin osa lääkkeistä kuormittaakin maksaa ja munuaisia, jotka poistavat lääkkeitä kehosta. Epätasapainoisessa tilassa näiden elinten tulehdusriski saattaa lääkehoidon myötä kasvaa. Myös turvotus, ummetus ja ripuli ovat yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksia.”

”Jos lääkkeitä joutuu käyttämään pidemmän tai useamman kuurin verran, Räikkönen suosittelee ruoansulatuskanavan hyvinvoinnin tueksi piihappogeeliä. Myös maitohappobakteereista voi olla hyötyä.”
”Monet lääkkeet voivat aiheuttaa ummetusta, joten silloin jokin kuitulisä sekä tietysti kuitupitoinen ravinto on hyväksi.”
”Räikkönen huomauttaa, että lääkehoito myös usein lisää ravinteiden tarvetta, sillä se kiihdyttää niitä poistavien elinten toimintaa. Erityisesti ikäihmisten kohdalla ravitsemusongelmat ovatkin yleisiä ja laadukas vitamiinivalmiste on usein paikallaan.” (Johanna Räikkönen, Luontaisterveys 10/2023)

”Ikä lisää lääkeriskejä.
Kun vanhenemme, kehossamme tapahtuu muutoksia, jotka altistavat lääkkeiden haittavaikutuksille. Iäkkään ihmisen lääkehoitoa tulisikin tarkastella kokonaisuutena punniten sen hyötyjä ja haittoja.”
(Lue koko juttu: Apteekki.fi, Terveydeksi! 4.7.2024)

Loppusanat

Itsen ja ympäristön kestävyyden kannalta synteettinen lääke tuskin koskaan on se
paras, luonnollisin ja ajassa kestävin ratkaisu.
Oli se sitten minkä värinen, -muotoinen tai -makuinen tahansa. 
Maalataan se sitten hyvin suosituksi ja siedetyksi, tai kaunistellaan korulausein.

Lääkeainejäämiä kertyy luontoon ja vesistöihin, vaikka niitä toki yritetäänkin puhdistaa.
Uusien lääkeaineiden etsintä pahimmillaan tuhoaa sademetsiä ja
alkuperäiskansojen kulttuureiden viimeisetkin rippeet.

Lääke on aina lääke ja lääke on silti lääke.
Mitä sä haluat laittaa elimistöösi?

<3 Naturella


Linkki:

Kortisonivoide, nenäsumute, ummetuslääke… Näitä lääkkeitä ei saa käyttää viikkoa tai paria pidempään – Ilta-Sanomat 9.9.2024