Luottamuksen laineilla
29.6.2018
LUOTAN.
Vaikka emme ole kaikesta, tai välttämättä
monestakaan asiasta samaa mieltä.
Vaikka emme ajattele tai toimi samalla tavalla.
Vaikka saatan puhua tai kirjoittaa jotain hassua
tai monitulkintaista.
Tai olla puhumatta tai kirjoittamatta jotain
tärkeää ja olennaista.
Vaikka saatan käyttäytyä oudosti, huonostikin.
Kaikesta aallokosta huolimatta, olen tyyni.
LUOTAN siihen, että sinä, ystäväni kuitenkin
haluat ymmärtää
ja parhaan kykysi mukaan ymmärrätkin.
LUOTAN siihen, että sinä luotat itseesi,
minuun, sekä omaan tietoosi ja
kokemukseesi siitä millainen olen ja
minkälaisia olemme yhdessä.
Tietenkin sinä muutut, minä muutun,
tyrskyt muuttuvat, kokoajan.
Silti, sen takia ja siitä huolimatta,
minä LUOTAN siihen mikä on.
Luottamukseen, joka joko on ehjänä ja puhtaana,
säröistä paikkailtuna ja myrkyistä selvinneenä,
kenties vasta syntyvaiheessa – tai vaikkei
molemminpuolin olisikaan,
niin silti LUOTAN luottamukseen,
sinuun, minuun, meihin, olevaan.
Ole sinäkin turvallisna, luottavaisin mielin.
Minä, tämä blogi, mikään ajatukseni tai tekoni
ei ole kilpailija tai uhka sinulle,
kenellekään tai millekään.
Luottamuksen laineet kelluvat
täynnä mahdollisuuksia.
Luotathan sinä myös?
